Suomalaisiin kohdistuneiden digihuijausten määrä kasvoi merkittävästi viime vuonna, kertoo Finanssiala.
Etujärjestön mukaan suomalaisilta yritettiin huijata kaikkiaan 107,2 miljoonaa euroa. Kasvua oli edellisvuodesta lähes 40 prosenttia.
Pankit onnistuivat kuitenkin pysäyttämään ja palauttamaan huijattuja varoja reilun 44 miljoonan euron edestä. Näin ollen suomalaiset menettivät verkkohuijauksissa viime vuonna vajaat 63 miljoonaa euroa.
Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joissa verkkorikollisten haaviin päätyi vajaat 32 miljoonaa euroa. Summa kasvoi peräti 160 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Finanssialan julkaisemat luvut perustuvat pankeilta kerättyihin tietoihin.
Keinot monipuolistuneet
Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm sanoo, että huijarit käyttävät nykyään tietojenkalasteluun aiempaa monipuolisempia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi puhelinsoitot, joissa huijarit saattavat esiintyä vaikkapa poliisina tai pankin työntekijänä.
Hän muistuttaa, että huijausyrityksissä korostetaan usein nopean reagoimisen tarvetta. Siksi kiire kannattaa unohtaa esimerkiksi erilaisia maksuja vahvistettaessa.
– Erityisesti maksujen vahvistamisessa on oltava erittäin tarkkana. Asiakkaiden on hyvä tarkistaa huolellisesti, mihin he ovat maksua vahvistamassa, jottei se lähde vahingossa huijareille, Saxholm sanoo Finanssialan tiedotteessa.
Tietojenkalasteluhuijausten jälkeen seuraavaksi eniten rahaa suomalaisilta vietiin viime vuonna sijoitushuijauksilla, reilut 20 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi noin neljänneksellä edellisvuodesta.
Saxholm sanoo, että erityisesti sijoittamiseen liittyviin mainoksiin kannattaa suhtautua kriittisesti.
– Jos esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen kiinnostaa, siihen ei koskaan kannata ryhtyä pelkästään netissä näkyneen mainoksen kautta vaan perehtyä asiaan rauhassa ja etsiä tietoa muualta, Saxholm sanoo.
