Tilaajille

Suo­ma­lai­sia so­ta­van­ke­ja lepää Saint Helenan hau­taus­maal­la – Afrikan täh­des­tä ja Na­po­leo­nin hau­das­ta tutulle saa­rel­le vietiin buu­ri­so­dan hä­viä­jiä

Joukko suomalaisia osallistui buurisotaan 120 vuotta sitten ja joutui brittien sotavangeiksi St Helenalle. Toimittaja Rauli Virtanen kävi syrjäisen saaren arkistoissa ja hautausmaalla selvittämässä, mitä heille tapahtui.

Näistä Etelä-Afrikassa käydyn toisen buurisodan sotavangeista suurin osa laivattiin St Helenalle. Ernst Lindberg kirjoitti muistelmansa buurisodasta ja sotavankina olosta. Sotavankeja Munsalasta kotoisin olleen Mats Nilsson Laggnäsin haudalla. Vas. Nils Wiklund, neljäs vas. Johannes Rank, viides vas. Matts Gustavsson.  Siirtolaisuusinstituutin kuva kirjasta: Emigrantbreven berättar. En bok om emigrationen från Munsala av studiecirkeln Gnistan. Vasa, 1985. Buurisodan vangit marssivat ylös St Helenan pääkatua saaren sisäosassa sijaitsevalle Deadwoodin vankileirille. Buurivankien hautausmaalle St Helenalle on haudattu myös suomalaisia. Suomalaiset sotavangit olivat sairaita ja osin haavoittuneita jo saapuessaan saarelle. St Helenan kirkonkirjat ovat karua luettavaa. Ihmisiä kuoli paljon kulkutauteihin.
Näistä Etelä-Afrikassa käydyn toisen buurisodan sotavangeista suurin osa laivattiin St Helenalle.
Näistä Etelä-Afrikassa käydyn toisen buurisodan sotavangeista suurin osa laivattiin St Helenalle.

Joukko suomalaisia osallistui buurisotaan 120 vuotta sitten ja joutui brittien sotavangeiksi St Helenalle. Toimittaja Rauli Virtanen kävi syrjäisen saaren arkistoissa ja hautausmaalla selvittämässä, mitä heille tapahtui.

Kukaan ei ole aikoihin tuonut tuoreita kukkia unohdetulle hautausmaalle. Yli sata vuotta sitten kuolleiden vainajien sukulaiset ovat maailmalla tuhansien kilometrien päässä aina Etelä-Afrikkaa, Amerikkaa ja Pohjanmaata myöten.

Lähitienoolla oleva Napoleonin hauta kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin tämä Etelä-Afrikassa vuosina 1899–1902 käydyn buurisodan vankien hautausmaa.