Ensimmäisen suomalaisen patentin myöntämisestä tuli perjantaina kuluneeksi tasan 160 vuotta. Keisarillinen Suomen senaatti myönsi vuonna 1842 ensimmäisen patentin vuorimekaanikko L.G. Ståhlen kehittämälle "rautaiselle puhallinkoneelle".
Suomessa patenttiperinne on pidempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan tämä on osoitus järjestelmän merkittävyydestä; se on osoittautunut yhtä tärkeäksi keksinnöksi kuin sen suojaamat tärkeimmät innovaatiot.
Patentista hyötyvät sekä keksijä että yhteiskunta. Keksijä saa patentin myötä yksinoikeuden kehittämäänsä tuotteeseen. Kansalaiset, yritykset ja yhteiskunta puolestaan säästävät aikaa ja rahaa, kun luomisvoimaa ei tarvitse haaskata saman asian uudelleen keksimiseen.
Suomessa on myönnetty kaikkiaan noin 108 000 patenttia. Patentteja haetaan Suomessa neljänneksi eniten maailmassa: vain Japanissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa luku on vielä korkeampi. Jos tilastoon lasketaan vain niin sanotut huipputeknologian hakemukset, on Suomi ylivoimainen ykkönen koko maailmassa.
Patenttijulkaisut ovat kaikkien saatavilla ja usein ne ovat täysin ilmaisia. Patentti- ja rekisterihallituksen kautta kansalaisilla on pääsy myös kansainvälisiin patenttitiedostoihin.
Kansainvälisten laskelmien mukaan miltei kolmannes kaikista tutkimus- ja kehitystyöhön varatuista rahoista menee hukkaan, koska järjestelmää ei osata käyttää kyllin hyvin.