Suomalaisesta kapellimestari-ilmiöstä puhutaan kansainvälisissä viestimissä lähes viikottain ja siitä kiitetään -- aivan oikein --Jorma Panulan opetustyötä. Mutta tosiasiassa maamme maestrojen ilmiömäisyyttä on hehkutettu jo lähes vuosisata ainakin Pohjoismaissa, ja esimerkiksi jo 70 vuotta ennen Esa-Pekka Salosta Georg Schnéevoigt niitti ylistäviä kritiikkejä Los Angelesin filharmonikkojen musiikillisena johtajana.
Helsingin Sanomien toimittaja Vesa Sirén on tehnyt miehen työn kootessaan suomalaisen kapellimestarihistorian yksiin kansiin. Lähdeluetteloineen tuhatsivuinen järkäle Suomalaiset kapellimestarit selvittää monipuolisesti, mikä on kautta aikain tehnyt niin monesta suomalaisesta orkesterinjohtajasta niin hyvän ja toisaalta mihin johtamistaidon virheisiin lahjakkaatkin kapellimestarit voivat sortua.
--?Kirjaa voi lukea eräänlaisena johtamistaidon oppaanakin. Kapellimestarin työ on johtamista paljaimmillaan, vaikka tapoja on monia. Esimerkiksi Paavo Berglund on autoritäärinen äkseeraaja ja Okko Kamu me-henkinen kollegiaalisuuden luoja. Molemmat ovat saaneet aikaan hienoa musiikkia.
Työ vaati kolmisen vuotta, satoja haastatteluita, tuhansien arkistolähteiden perkaamista ja lukuisia harjoitus-, konsertti- ja levykuunteluja. Kirja etenee 1880-luvulta ja Robert Kajanuksesta tähän päivään ja Leif Segerstamin kapellimestariluokan oppilaisiin. Se vie lukijan maailman ympäri, kapellimestarien arkeen, juhlaan ja kulissien takaiseen jälkipeliin.
"Asuin hotellissa kolmen huoneen sviitissä. Pöydällä oli kori, jossa oli hanhenmaksaa ja Dom Perignonia vuodelta 1968. Se oli levy-yhtiöltä sikailua, jolla ei ollut mitään määrää." Näin kertoo Esa-Pekka Salonen kirjassa ensilevytyksestään Münchenissä.
Sirén on antanut palkkakehitykselle oman lukunsa teoksessa: Kajanuksen kuukausipalkka oli nykyrahassa 2?000 euroa, nykyään vajaan viikon työstä saa Helsingissä parhaimmillaan 22?500 euroa.
Otavan kustantaman kirjan piti ilmestyä torstaina, mutta teknisen viivästymisen vuoksi se ilmestyy viimeistään 27. lokakuuta.
Uskomaton Schnéevoigt
Vaikka kapellimestarit kautta aikain ovat Sirénille työn kautta tuttuja, tuli hänellekin paljon uutta eteen arkistoja penkoessa. Yksi yllättäjistä oli yllä mainittu Schnéevoigt. Hänestä Sirén sai unhoon jäänyttä tietoa, kun Åbo Akademin Sibelius-museon kätköistä löytyi 40 isoa laatikollista materiaalia.
--?Schnéevoigt perusti Oslon filharmonikot ja aloitti Tukholman filharmonikoiden säännöllisen konserttitoiminnan, mistä häntä kiitettiin Tukholmassa pitkään. Hän siis nosti tolpilleen Norjan ja Ruotsin tärkeimmät orkesterit. Lisäksi hän johti Berliinin filharmonikkoja useammin kuin kukaan muu suomalainen koskaan ja työskenteli Düsseldorfissa ja Los Angelesissa musiikillisena johtajana. Uskomaton tyyppi!
Huikea löytö oli myös muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin perustaneen Robert Kajanuksen tyttären arkisto, jota Sirén pääsi ensimmäisenä tutkimaan.
--?Hauskoja hetkiä oli paljon, mutta eniten liikutuin silloin, kun kuuntelin Paavo Berglundin kanssa hänen viimeisen Pariisin konserttinsa nauhoitusta ja hän luonnehti Sibeliuksen neljännen sinfonian esitystä "perfektiksi". Täydellisyyden tavoittelija oli vihdoinkin täydellisen tyytyväinen. Pala nousi kurkkuun.