Helsinki Suomalaisesta hirsitalosta voi tulla kestävä koti tuhansille haitilaisille, kun maan jälleenrakennus pääsee vauhtiin.
Haitissa tarvitaan valtavat määrät kaikenlaista apua, sillä tammikuun maanjäristyksessä kuoli yli 200 000 ihmistä, 300 000 loukkaantui ja noin kolme miljoonaa ihmistä kärsi jollain tavoin maanjäristyksestä.
"Kaikissa EU-maissa on nyt suuri halu auttaa Haitia. Suomessa yksityiset kansalaiset ovat olleet erityisen auttavaisia, jopa enemmän kuin Suomen valtio. Myös suomalaiset yritykset haluavat päästä mukaan Haitin jälleenrakentamiseen. Humanitäärisen avun jälkeen Haitin valtio ja aluehallinto pitää saada toimimaan, jotta ne voivat ottaa vastaan kansainvälistä apua", painotti ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin ministeriön Haiti-tiedotustilaisuudessa.
Hän painottaa, että Yhdistyneet Kansakunnat on kansainvälisen avun ylin koordinaattori Haitissa, siihen on myös EU on sitoutunut.
Julinin mukaan alustava arvio Haitin jälleenrakennuksen kustannuksiksi nousee noin kymmeneen miljardiin euroon. Urakka kestänee vähintään kymmenen vuotta.
Ulkoministeriö on myöntänyt humanitääriseen apuun tähän mennessä viisi miljoonaa euroa. Avusta suurin osa on mennyt Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Lisäksi suomalaiset ovat lahjoittaneet pelkästään SPR:n katastrofirahastoon 3,2 miljoona euroa Haitin auttamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Reima Sutinen kertoo, että suomalaisten hirsitalojen viennistä Haitiin on jo keskusteltu. Ongelmana on, että keskisuuretkin suomalaiset rakentajat ovat avun tarpeeseen nähden pieniä. Haitissa ei myöskään tunneta puutalorakentamista. "Suomalaiset yritykset voisivat toimia yhdessä ja perustaa esimerkiksi vientirenkaan, jotta rakentajien ääni kuuluisi", esittää Sutinen.
Finpron eli entisen Ulkomaankauppaliiton ympäristö- ja energiasektorin konsultti Helena Sarén varoittele yrityksiä innostumasta liikaa. Hän painottaa, että Haitissa erittäin tärkeässä roolissa ovat kehityspankit eli Maailmanpankki ja Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB.
"Paikallistuntemus on erittäin tärkeää. Urakointityöt annetaan paikallisille toimijoille. Ranskan kieltä on hyvä osata. Suomalaisyritysten pitää opetella latinalainen bisnesmaailma. Omaa osaamista pitää markkinoida kehityspankeille", luettelee Sarén avun ehtoja.
Finprolla on Washingtonissa oma toimisto. Kaupungissa sijaitsee myös Maailmanpankin päämaja. Sarénin mukaan suomalaisyritykset ovat jo ottaneet aktiivisesti yhteyttä Washingtonin toimistoon.
"Haitilaiset pitää saada haluamaan suomalaisia hirsitaloja, vaikkapa jonkin kehityspankin välityksellä."
Haitin kunniakonsuli Suomessa Kimmo Pohjanpalo painottaa, että suomalaiset puutalot pitää sopeuttaa Haitin olosuhteisiin. Niiden pitää olla kevytrakenteisia ja kestää esimerkiksi tuhohyönteisten hyökkäykset.
Hänen mukaansa myös suomalaisella metsänistutuksella olisi kysyntää Haitissa, sillä maan iso ongelma on eroosio. Samoin Haiti tarvitsee yksinkertaisia käsipumppuja puhtaan veden saamiseksi. Hygienian turvaamiseksi hän suosittelee suomalaisten kuivakäymälöiden vientiä Haitiin.