Fordin omistama Volvo ilmoitti viime viikolla 10 miljoonaa euron säästöpaketista henkilöautotuotannossaan. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa 1 000-1 500 henkilön irtisanomista. Vaikka säästökohteita ei ole vielä päätetty, tulevat ne näkymään myös tuhansille suomalaisille tutulla Torslandan kokoonpanotehtaalla.
Ruotsin autoteollisuuden maailmanvalloitus alkoi Göteborgin kupeesta Torslandasta, eikä suomalaisten osuutta voittokulussa käy vähätteleminen. Enimmillään tehtaan 12 500 työntekijästä suomalaisia oli yli 4 000.
"Tehdas oli 1970-luvun alusta 80-luvun puoleen väliin oikeastaan kaksikielinen. Esimerkiksi kaikki yrityksen ja ammattiliiton informaatio oli sekä suomeksi että ruotsiksi", 40 vuotta Volvon palveluksessa ollut Tarmo Ahonen sanoo.
Tehtaalla oli pitkään myös osastoja, joissa työskenteli vain suomalaisia.
"Silloin kun aloitin, täällä pärjäsi pelkällä suomella. Suomalaiset joko hakeutuivat samoille osastoille tai heidät siirrettiin sinne. Niissä työnjohtajatkin olivat suomalaisia", Pudasjärveltä Ruotsiin muuttanut ja 25 vuotta Torslandassa työskennellyt Pekka Puurunen kertoo.
Enää suomalaisosastoja ei ole. Suomalaiset ovat muutenkin sekoittuneet joukkoon, eikä heitä tunnista välttämättä edes murteellisesta ruotsista.
"Ei näistä nuorista enää kuule, että he ovat suomalaisia, niin hyvää ruotsia he puhuvat. Toista oli ennen", liukuhihnalla aloittanut, mutta viimeiset kuusi vuotta trukkia ajanut Puurunen hymyilee.
Ruotsille
apua Suomesta
Volvon henkilöautoja alettiin rakentaa Torslandan tehtaalla vuonna 1964. Samoihin aikoihin Ruotsin teollisuus voimistui ja Volvo siinä mukana. Pula työntekijöistä oli ankara, mutta apu löytyi läheltä, Suomesta.
"Suomalaisten värväys aloitettiin 60-luvun puolenvälin jälkeen ja suurimmillaan siirtolaisuus oli vuosina 1969-70, jolloin Ruotsiin muutti noin 100 000 suomalaista", Tarmo Ahonen kertoo.
Göteborgista tuli yksi suurimmista suomalaiskeskuksista ja Volvosta suomalaisten suurin työnantaja.
"Täällä oli SKF, telakat ja Volvo. Telakoiden mennessä nurin suuri osa suomalaisista siirtyi niistä Volvolle", Ahonen toteaa.
Telakoiden konkurssiaalto osui 1970-luvulle ja tuolloin suomalaisten määrä Torslandassa oli enimmillään. Tällä hetkellä tehtaan 13 000 työntekijästä suomalaistaustaisia on noin 2 500.
"Tehdas ei enää rekisteröi henkilökuntaa kansalaisuuden mukaan, eikä se paljon kertoisikaan, sillä suuri osa suomalaistaustaisista on Ruotsin kansalaisia. Siksi tarkkaa lukua ei voi sanoa", henkilökunnan asiamiehenä työskentelevä Kari Aro toteaa.
Epäruotsalaisia
piirteitä
Viime viikolla ilmoitetuista säästöistä ja sitä seuraavista irtisanomisista ollaan Torslandan tehtaalla yhtä mieltä.
"Tuotannosta ei voi vähentää yhtään työläistä. Tänäänkin työt hihnalla viivästyivät yli puoli tuntia, kun sieltä puuttui väkeä", Kari Aro sanoo.
"Jos sieltä sanotaan porukkaa irti, niin silloin volyymiä pitää pienentää", Aro jatkaa.
Jos ja kun irtisanomiset alkavat, niin ne uhkaavat kaikkia, kansalaisuudesta riippumatta.
"Ennen suomalaiset ja muut siirtolaiset tekivät raskaat ja likaiset työt. Ruotsalaiset olivat niin sanotuissa tukevissa, eli käytännössä keveissä ja siisteissä tehtävissä. Tällaista jakoa ei enää ole", Tarmo Ahonen sanoo.
Ahosen varsinainen toimialue on Volvon kuorma-autopuolella, jossa hän on työhuonekunnan hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin hyvin perillä myös henkilöautotehtaan tilanteesta.
"Tällä hetkellä emme tiedä mihin säästötoimet kohdistuvat. Mutta sen voi sanoa, että Volvon johtamistapaan on Fordin mukana tullut epäruotsalaisia piirteitä", Ahonen toteaa diplomaattisesti.
Kari Aro on astetta kovemmalla linjalla.
"Säästöjä on vaikea hyväksyä, sillä Volvo oli Fordille hyvä kauppa ja se on jo nyt saanut käyttämänsä summan takaisin tekemällämme voitolla", Aro täräyttää.
