Suomalaiset surffaavat internetissä vapaa-ajallaan yhä enemmän. Julkishallinnon verkkopalvelujen käytöstä tehty selvitys kertoo, että 75 prosenttiä suomalaisia käyttää internetiä. Verkkosivujen selailuun käytetään keskimäärin 7,8 tuntia viikossa. Naisten ja miesten internetin käytössä ei ole eroa.
Internetiä käytetään vapaa-ajalla selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Internetin ja sähköpostin päivittäiskäyttäjien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä syksystä 2004, ja internetin kautta saatavia palveluja pidetään yhä tarpeellisempina. Kuitenkin uusien käyttäjien määrä on kasvanut hitaasti. Tekstiviestien suosio on edelleen kasvussa, mutta matkapuhelimien lisäpalvelujen käyttäjämäärissä ei ole suuria muutoksia.
Kokonaisuutena näyttää siltä, että ne jotka ovat aikaisemminkin käyttäneet internetiä, sähköpostia ja sähköisiä asiointipalveluja, käyttävät niitä yhä aktiivisemmin ja monipuolisemmin.
Toisaalta myös iäkkäiden ihmisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö on lisääntynyt. Ikäpolvien välinen digitaalinen kuilu on siis hitaasti kapenemassa - varsinkin kun internetiä jo työssään käyttämään tottuneet väestöryhmät ikääntyvät.
Suomalaiset luottavat verkkopankkiin ja sähköisiin palveluihin
Verkkokaupan suosio on jatkuvassa kasvussa ja luottamus verkkopankkiin on edelleen luja, sillä peräti 92 prosenttia pitää asioimista verkkopankissa turvallisena. Luottokortin käyttöä kotimaisissa verkkopalveluissa pitää turvallisena 65 prosenttia, mutta ulkomaisiin palveluihin suhtaudutaan epäluuloisemmin. Niihin luottaa vajaat 30 prosenttia.
Yleisimmin internetiä käytetään kotona. Myös käyttö ystävän tai sukulaisen luona, työpaikalla tai oppilaitoksessa on lisääntynyt. Julkisissa käyttöpisteissä, kuten kirjastoissa, tilanne sen sijaan on säilynyt ennallaan. Yhteiskäyttöpisteistä suosituimpia ovat internet-kahvilat sekä kauppojen ja muiden yritysten tiloissa olevat pisteet.
Julkishallinnon verkkopalvelukyselyn mukaan internetiä haluttaisiin käyttää asiointikanavana etenkin omien tietojen tarkistamiseen viranomaistietokannoista, korvaussumman hakemiseen esimerkiksi Kelasta sekä omien tietojen toimittamiseen viranomaisille. Enemmistö sen sijaan haluaa hoitaa omaan terveyteen liittyviä asioita, kuten lääkereseptin uusimisen, kasvotusten tai puhelimitse.
Enemmistö arvioi uuden teknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa vähentävän julkisen hallinnon palvelupisteiden määrää (70 %), nopeuttavan asiointia viranomaisten kanssa (65 %), helpottavan palveluiden saatavuutta (64 %), parantavan yritysten kilpailukykyä (63 %) sekä säästävän asiakkaiden kustannuksia (59 %).