Geologian valtakunnallisen tutkijakoulun johtajan Vesa-Pekka Salosen mukaan Huippuvuorten tutkimusmatka on merkittävä sysäys suomalaisten tutkijoiden osallistumisessa kansainväliseen ilmastonmuutoskeskusteluun.
-- Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, voivatko jäätiköt lähteä sulamaan kiihtyvällä vauhdilla, kun ilmasto muuttuu. Tästähän on olemassa merkkejä myös muinaisten jäätiköiden sulamisessa, Salonen kertoo.
-- Emme voi jäädä tämän keskustelun ulkopuolelle ja jättää sitä vain norjalaisten tai kanadalaisten tutkijoiden tehtäväksi, Salonen toteaa tutkimusmatkan merkityksestä.
Viikon päästä Huippuvuorten pohjoisosaan suuntaavan retkikunnan tarkoituksena on täydentää koko Skandinavian jäätikkömallia ja sitä kokonaiskuvaa, joka napa-alueista on muodostunut.
-- 100 000 vuoden aikana tapahtuneeseen jäätiköitymiseen liittyy vielä runsaasti aukkoja. Kinnvikan alue on tutkimaton siinä mielessä, ettei jäätiköiden sulamisvesien uurtamia maaleikkauksia ole kukaan alueella aiemmin tarkkaillut, Salonen sanoo.
Kinnvikan alue on äärimmäisen haastava. Se vastaa Salosen mukaan Kanadan korkeimpia arktisia alueita ja Grönlannin pohjoisrantoja. -- Hyvin kiinnostavaa on tutkia erityisesti sitä, miten nopeita ja rajuja muutoksia liittyy aikaisempiin ilmastonmuutoksiin: muutaman sadan vuoden ikäiseen kylmään vaiheeseen 2 000 vuotta sitten ja varsinaisiin jääkausiaikoihin, Salonen mainitsee.
Tutkimuksissa pyritään mallintamaan myös sitä, miten ilmastoreaktiot vaikuttavat jäätikköön, miten tulevaisuudessa tulee käymään ilmaston lämpenemisessä, miten nopeasti se mahdollisesti tapahtuu ja mitä aikaisista vaiheista on havaittavissa.
Suomalaisten johtaman pohjoismaisen retkikunnan kohde, Kinnvikan alue, on äärevämpien olosuhteiden vuoksi jäänyt tutkijoilta sivuun. Norjalaiset puolestaan ovat tehneet Huippuvuorten pääsaarella jo vuosikymmeniä korkeatasoista jäätikkötutkimusta.