Suomalaiset ovat yllättäen vähentäneet liikuntaa. Viime vuonna 58 prosenttia työikäisistä miehistä ja 65 prosenttia naisista harrasti vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa, kun vuotta aikaisemmin liikuntaa harrastavia miehiä oli 62 prosenttia ja naisia 66 prosenttia.
Työmatkaliikunta on pysynyt edellisvuoden tasolla. Naisista 45 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia kävelee tai pyöräilee työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä, ilmenee Kansanterveyslaitoksen (KTL) maanantaina julkaisemasta elintapatutkimuksesta.
Pääjohtaja Pekka Puska arvioi, että suomalaisten aikuisten suurimpia terveysriskejä on tupakoinnin ja lihomisen lisäksi alkoholinkäytön lisääntyminen.
"Alkoholin hinnan alennus on Suomelle todellinen näytön paikka, sillä kulutuksen lisääntyminen johtaa monenlaisiin vaikeuksiin", Puska varoitti.
Alkoholinkäyttö on elämäntapariskeistä ainoa, joka on ylimmässä koulutusryhmässä selvästi yleisempi kuin vähiten koulutetuilla. Kun korkeimmin koulutetuista miehistä 47 prosenttia ilmoitti juovansa vähintään 8 annosta alkoholia viikossa, alemmissa koulutusryhmissä heitä oli kymmenkuntaprosenttia vähemmän. Myös ylimpään koulutusryhmään kuuluvat naiset ilmoittivat muita naisia useammin juovansa vähintään 5 alkoholiannosta viikossa.
Vuonna 1982 raittiita miehiä oli 15 prosenttia ja naisia 32 prosenttia , mutta viime vuonna työikäisistä miehistä raittiita oli enää 11 prosenttia ja naisista 13 prosenttia. Alkoholijuomista yleisin oli olut, mutta myös viinin ja siiderin suosio oli lisääntynyt.
Alle 5 prosenttia
laittaa voita leivälle
Voi ei enää maistu suomalaisille leivän päällä. Tutkija Satu Helakorpi kertoi, että viime vuonna vain 5 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista ilmoitti käyttävänsä leivällä enimmäkseen voita. Kevytlevitteitä tai margariinia leivän päällä käytti 62 prosenttia vastanneista.
Rasvattoman ja ykkösmaidon kulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Miehistä 39 prosenttia ja naisista 46 prosenttia suosii rasvatonta tai vähärasvaista maitoa. Kasviöljyn käyttö ruuanvalmistuksessa on edelleen yleistynyt.
Suomalaiset pitävät myös leivästä. Miehistä 49 prosenttia ilmoitti syövänsä enemmän kuin viisi viipaletta leipää päivässä. Naisista puolet söi leipää vähintään neljä viipaletta päivässä.
Tuoreita vihanneksia söi joka päivä miehistä 26 prosenttia ja naisista 42 prosenttia.
"Tulot vaikuttavat kasvisten käyttöön. Pienituloiset syövät niitä muita vähemmän. Hinta- ja jakelupolitiikan keinoin kasvikset saataisiin kaikkien ulottuville ja myös tärkeään kouluruokailuun", sanoi erikoistutkija Ritva Prättälä.
Lihavuuteen
ei poppakonstia
Epidemian lailla yleistyvään lihavuuteen ei pääjohtaja Puskan mukaan ole poppakonstia. "Suomalaisten ruokavalio on laadullisesti muuttunut hyvään suuntaan, mutta ylipainossa kehitys ei ole hyvä. Tiedämme, mistä lihominen johtuu, mutta tekijöihin on vaikea vaikuttaa. Kaikkialla yleistyvä pikaruoka ja annoskoon suureneminen, liikunnan puute, alkoholinkäyttö, limsat ja karkit ovat tavallisia syitä."
Ylipainoisten osuus kasvoi Suomessa kymmenen vuoden ajan vuoteen 2000 saakka ja on sen jälkeen pysynyt likimain muuttumattomana. Miehistä 54 prosenttia ja naisista 38 prosenttia oli viime vuonna ylipainoisia.