Puolustusvoimien ja puolustusministeriön turvallisuuspäälliköt haluavat, että Suomeen perustetaan itsenäinen turvallisuusvirasto, joka huolehtisi keskitetysti tietoturvallisuudesta kansainvälisissä yhteyksissä. Lisäksi virasto myöntäisi turvallisuusvakuudet, joita suomalaiset tarvitsevat maailmalla muun muassa kauppaa käydessään.
Uutta virastoa esittävät Pääesikunnan turvallisuuspäällikkö, eversti Martti-Herman Pisto ja puolustusministeriön turvallisuuspäällikkö, majuri Kalevi Mäkinen. Heidän esityksensä taustalla on huoli siitä, että nykyään suomalaiset turvatakuut eivät välttämättä enää riitä maailmalla.
Tietoturvallisuusasiat Suomessa ovat sinänsä kunnossa, mutta kukaan ei vastaa kokonaisuudesta ja siksi tilanne näyttää ulkopuolisen silmissä sekavalta. Niinpä kaupat voivat jäädä solmimatta.
Hahmotelmissa Suomeen perustettaisiin kansainvälisen mallin mukainen NSA (National Security Authority) -virasto, joka vastaisi vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen Suomeen luovuttamien salaisten tietojen ja materiaalin turvaamisesta.
Kansainvälistyminen edellyttää, että meillä on yksi kokonaisvastuullinen organisaatio huolehtimassa luottamuksellisista tiedoista ja tietoturvallisuudesta. Tätä tarvitsevat niin valtio kuin yritysmaailma ja ehkä yksilötkin, Pisto sanoo.
Taustat tarkistaisi yhä suojelupoliisi
NSA pitäisi yllä arkistoja ja rekistereitä sekä Suomeen luovutetuista että Suomen luovuttamista salaisista tiedoista. Virastossa olisi ikään kuin keskitetty diaari, josta löytyisi yhdestä paikkaa tieto tiedosta. Nykyään kukin hallinnonala huolehtii itse omista turvaluokitelluista tai salassa pidettävistä tiedoistaan.
Viraston toinen tärkeä tehtävä olisi myöntää suomalaisille henkilöille turvallisuusvakuuksia kansainvälistä kanssakäymistä varten. Vieraat valtiot ja kauppakumppanit edellyttävät, että Suomen valtio takaa heidän kanssaan asioivien suomalaisten viranomaisten, järjestöjen tai elinkeinoelämän edustajien luotettavuuden.
Nykyään siviilien turvallisuusvakuuksien myöntämisvastuu on ulkoministeriön alivaltiosihteerillä, jolle tehtävä alun perin lankesi puolivahingossa. Vaatimukset täyttävä järjestelmä on vain puolustushallinnolla, jossa vakuuksien myöntämisestä huolehtii puolustusvoimain turvallisuuspäällikkö.
Turvallisuusselvitykset eli ihmisten taustojen tarkastus tehtäisiin edelleen suojelupoliisissa ja puolustusvoimien henkilökunnan osalta pääesikunnassa. NSA kuitenkin myöntäisi vakuudet, joilla taustojen kunnollisuuden lisäksi osoitetaan, että henkilöllä on ensinnäkin aito tarve saada käyttöönsä luottamuksellista tietoa ja toisaalta riittävä koulutus tällaisen tiedon käsittelyyn.
Yhdysvaltain NSA on eri asia
Viraston muita tehtäviä voisivat olla turvallisuustarkastukset sekä tietoturvallisuusnormien laatiminen, toimeenpano ja valvonta. NSA voisi vastata myös viestintäviraston Cert-toiminnasta. Viime vuoden alussa perustetun Cert-ryhmän tarkoituksena on ehkäistä ennalta tietoturvaloukkauksia, havainnoida niitä ja tiedottaa aiheesta.
Suomen NSA ei toimisi samalla saralla kuin Yhdysvaltain samanniminen valtiollinen organisaatio, joka harjoittaa muun muassa satelliittitiedustelua. NSA:ta ehdotetaan nimeksi siksi, että se on kansainvälisen käytännön mukainen.
Turvallisuuspäällikköjen kaavailuissa NSA olisi valtion organisaatiossa suoraan pääministerin alaisuudessa. Näin siksi, että sen toiminta koskettaisi kaikkia hallinnonaloja.
Terrorismi lisännyt takuiden tarvetta
Suomen tietoturvallisuusjärjestelmän hajaantuneisuus on jo vuosia taustalla kytenyt ongelma, joka on konkretisoitunut New Yorkin toissasyksyisten terrori-iskujen jälkeen. Maailmalla vaaditaan yhä tiukempia tietoturvatakuita myös suomalaisilta.
Useita vuosia Brysselissä työskennellyt Pääesikunnan turvallisuusosaston osastoupseeri Matti Kesäläinen kertoo törmänneensä ongelmaan ulkomailla jatkuvasti.
Olen joutunut esimerkiksi tilanteeseen, jossa minulle sanottiin, että Suomelle ei voinut lähettää edes tarjousta eräästä tietoturvatuotteesta, koska meillä ei ole turvallisuuskulttuuria, Kesäläinen sanoo.