Örnsköldsvik Oy VR-Rata Ab:n urakoima rautatie luonnonkauniissa maisemissa Ruotsin itärannikolla on edennyt kesän mittaan kilometrin päivävauhdilla.
Päällysrakenteita alettiin tehdä juhannuksen jälkeen ja elokuun toisella viikolla sepelöidään, tuetaan raiteita ja hitsataan 420 metrin mittaisia kiskoja yhteen.
Syyskuun puoliväliin tällä erää jatkuva ratatyö on edistynyt mallikkaasti, kertoo VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen.
Alkukesän ensimmäisinä viikkoina työmaan vastuuhenkilöiden yöunet jäivät kuitenkin lyhyiksi, niin monenlaisia uusia asioita VR-Radan tähän asti mittavin ulkomaan urakka toi tullessaan.
Ympäristöasiat tärkeitä
Työn tekninen laatu, ympäristövaikutukset ja turvallisuus ovat Ruotsissa tärkeitä.
Suomalaisten oli myös kehiteltävä kiskon ja pölkyn käsittelyyn aivan oma innovaatio, joka lopulta ratkaisi urakan suomalaisten hyväksi.
Hämmästystä aiheuttaa vieläkin se valtaisa paperimäärä, jota ruotsalaiset edellyttävät. Kaikki dokumentoidaan ja kaikesta sovitaan paperilla.
Myös urakkatarjouksen jättäminen oli melkoista paperisotaa. Toimitusjohtaja Teuvo Sivunen arvelee, että kyllä tarjouspapereita yhden henkilöautollisen verran taisi olla.
Kokemusta löytyy
Avuksi ensimmäiselle todella mittavalle ulkomaan kohteelleen VR-Rata löysi kokeneita ja kielitaitoisia ihmisiä. Yksi heistä on työmaapäällikkö Lauri Aho Tukholmasta. Hän muutti 1960-luvulla Kajaanista Ruotsiin ja jäi sille tielleen.
Aho on rakentanut rautateitä Ruotsissa jo 15 vuoden ajan.
Pääosin Pohjois-Suomesta kotoisin olevat radanrakentajat ovat tuoneet Aholle tuulahduksia synnyinseudusta, joukossa kun on Korhosia ja Heikkisiä.
Oulun seudulta, Kainuusta, Kemistä, Rovaniemeltä ja Ylivieskasta kotoisin oleva parikymmenhenkinen porukka työskentelee kahdessa ryhmässä.
Kun toinen ryhmä tekee seitsemän päivän mittaista työputkea, toinen ryhmä on vapaalla koti-Suomessa. Työrupeaman jälkeen matkustavat miehet tila-autolla Haaparannan kautta vapaiden viettoon.
Oululainen Tero Kaarre on Ruotsin-keikkaansa tyytyväinen ja toivoo, että pääsee jatkamaan samalla työmaalla taas ensi toukokuussa. Ansioitakaan ei voi moittia. Työnantaja kustantaa majoituksen ja kotimatkat. Päiväraha tuo mukavan lisän tiliin.
Asukkaat tyytyväisiä
Vuosikymmenen vaihteessa valmistuvaksi suunnitellun radan vaikutuspiirissä asuu 350 000 ihmistä. Örnsköldsvikistä etelään rata kulkee pitkin jylhää Korkeaa rannikkoa, joka liitettiin Unescon maailmanperintökohteitten listalle vuonna 2000.
Asukkaat ovat olleet hankkeeseen tyytyväisiä, nopeutuuhan junamatka Tukholmasta Uumajaan 11 tunnista 5,5 tuntiin. Puolentoista tunnin bussimatka Örnsköldsvikistä Uumajaan taittuu junalla 50 minuutissa.
Rannikon kaupunkien välinen liikenne paranee, mutta myös pitkien matkojen takaa sisämaasta on helpompi päästä nopeasti asioimaan keskuksiin, kun bussiyhteydet linkitetään uuteen rautatiehen.
Teollisuudelle radan merkitys on suurin. Nykyinen sisämaassa kulkeva rautatie ei enää vastaa tarpeita.
Tyytymättömyyttä ratahanketta kohtaan on ollut vain Uumajan seudulla, josta on tehty valituksia kaikesta, mistä vain on voitu.
"Yliopistokaupungit ovat aina vaikeita, kun rakennetaan infrastruktuuria", sanoo Botniabanan Ab:n toimitusjohtaja Lennart Westberg.
Vielä ratkaisematta, miten tulo Uumajaan järjestetään. Vaihtoehtoja on ollut kymmenkunta ja Botniabanan työskentelee edelleen asian kimpussa.
Radan pohjoisen osuuden rakennusurakan saajasta päätetään ensi kesänä.
Westbergin mukaan tiukka ympäristölainsäädäntö on ai-
heuttanut ratahankkeelle lisäkustannuksia ja venyttänyt myös aikatauluja.