Vankka kansallinen ruokaperinne pitää yllä sianlihan kulutusta Suomessa. Ilmiö näkyy myös koko Euroopan unionin alueella, jossa sika maistuu niin ikään parhaiten.
Suomessakin naudanlihan kulutus on hullun lehmän taudin takia kääntynyt laskuun, mutta kotimaista nautaa kulutetaan nyt suurin piirtein samaan tahtiin kuin sitä tuotetaan.
"On ihan yleismaailmallinen trendi, että sika maistuu", sanoo tutkimusjohtaja Anne Kallinen Elintarviketiedosta.
Suomalaiset syövät keskimäärin 33 kiloa sikaa vuodessa, kun koko Euroopan unionin keskiarvo on kymmenen kiloa parempi.
Koko sikamäärää ei kuitenkaan kanneta pöytään läskisoosina ja kinkkuina, sillä puolet lihasta syödään erilaisina valmisteina.
"Se onkin meillä kansallinen erikoisuus, että näin paljon lihasta menee valmisteisiin ja makkaroihin", Anne Kallinen sanoo.
Suurin osa Suomeen tuodusta lihasta tulee Tanskasta, jonka osuus lihan tuontimaana on kolmannes. Lähes yhtä vahva on Ruotsi ja huomattavasti suppeammalla määrällä tulevat seuraavina Saksa, Belgia, Brasilia ja Uruguay.
Naudanlihaa on Euroopan unionin alueella syöty hyvinä aikoina noin 19–20 kiloa henkeä kohti vuodessa. Suomessakin päästiin tähän määrään vielä takavuosina, mutta nyt kulutus on kääntynyt tasaiseen laskuun.
Naudanliha katoaa suihin useimmiten perinteisten kotiruokien muodossa. Suurin osa naudanlihan kulutuksesta on jauhelihaa, joka on saavuttanut pysyvän aseman suomalaisten ruokapöydissä.
"Jauhelihan menekki yksittäisenä tuotteena on oikeastaan lisääntynyt tänä vuonna", Kallinen sanoo.
Hän ei usko, että naudanlihan kulutus vaipuisi Suomessa kovin alas.
Kallinen arvioi, että naudanlihan kokonaiskulutus putoaa meillä tänä vuonna noin kuusi prosenttia reiluun 18 kiloon henkeä kohti.
"Oleellista on, että naudanlihan tuonti on vähentynyt lihakriisin takia. Viime vuonna tuonnin osuus oli 10 prosenttia naudanlihan kulutuksesta", Kallinen sanoo.
Euroopassa naudanlihan kulutus väheni alkuvuonna jopa 40–50 prosenttia. Eri maissa kulutuksen lasku kuitenkin vaihteli huomattavasti. Tämän vuoden lopullisesta kulutuksesta ei Kallisen mukaan ole tarkkaa arviota, mutta keskimäärin Kallinen arvioi laskuksi 10–15 prosenttia.
Yhä useammin suomalaiseen ruokapöytään päätyy kalkkunaa ja broileria, joiden kulutus henkeä kohti nousee tänä vuonna noin 15 kiloon.
"Broilerin ja kalkkunan menekki on lisääntynyt oikeastaan parin viime vuoden aikana, kun kotimaista tuotantoa on laitettu pystyyn", Kallinen sanoo.
Tuonnin osuus siipikarjan kulutuksesta on noin viiden prosentin luokkaa ja yleisimmin tuontiliha menee leikkeleiksi ja suurkeittiöihin.
Lammasta suomalaiset syövät vuodessa vain satoja grammoja henkeä kohti. Kotimainen lampaanlihan tuotanto on koko ajan vähentynyt ja kaksi kolmasosaa Suomessa syödystä lampaanlihasta on tuontilihaa.
Riista mukaanlukien suomalaisten lihankulutus on keskimäärin 70 kiloa vuodessa. Hirvenlihan osuus siitä on noin viisi kiloa. Sen sijaan strutsi ja biisoni eivät vielä edes näy kulutustilastoissa.
Kallinen arvioi, että pientä lisäystä lihankulutukseen on tulossa.