Suo­ma­lai­set ryn­nis­tä­vät Bal­tiaan

Suomalaiset kauppaketjut ovat päässeet Virossa hyvään saumaan. Markkinat ovat hyvässä kasvussa, ja suomalaisilla on hyvä jalansija markkinoilla.

Maistiaisia Citymarketissa. Alkoholi muodostaa 15 prosentin osuuden Tallinnan uuden Citymarketinkin myynnistä. Myyjä Kaire Löukin mukaan maistiaisia oli tulossa kaupassa tarjolle viikonloppuna.
Maistiaisia Citymarketissa. Alkoholi muodostaa 15 prosentin osuuden Tallinnan uuden Citymarketinkin myynnistä. Myyjä Kaire Löukin mukaan maistiaisia oli tulossa kaupassa tarjolle viikonloppuna.
Kuva: pasi klemettilä

Suomalaiset kauppaketjut ovat päässeet Virossa hyvään saumaan. Markkinat ovat hyvässä kasvussa, ja suomalaisilla on hyvä jalansija markkinoilla. Suomalaiset ketjut Kesko ja SOK etunenässä ovat täyttäneet tyhjiön näyttävästi suurilla yksiköillään. Tallinnan katukuvasta löytyvät muun muassa Neste, Stockmann, Hesburger, Seppälä ja Rautakirja.

Kesko avasi pari viikkoa sitten Tallinnassa maan suurimman Citymarketin, 12 000 neliön jättikaupan. Vuoden 2003 loppuun mennessä Keskolla pitäisi olla Virossa seitsemän Citymarketia.

SOK:lla on Virossa neljä Prismaa, kaikki Tallinnassa. Niistä yhden omistaa virolainen osuuskauppa ETK.

Viron päivittäistavarakaupasta karkeasti arvioiden puolet on suomalaisten hallussa ja puolet virolaisilla. Markkinoille on pyrkinyt myös muita ulkomaisia ketjuja, mutta niiden menestys ei ole yltänyt suomalaisten tasolle. Paikallisten ketjujen markkinaosuudet laskevat koko ajan. ETK on vielä Viron suurin kauppaketju.

Suomalaisten vahva asema alkaa jo horjuttaa muiden ulkomaisten ketjujen tulo- ja laajentamisaikeita.



Virossa kaikki
on nopeaa


Kehitys Baltiassa on erittäin nopeaa verrattuna Suomeen. "Virossa on tehty sama 10 vuodessa, mihin Suomessa meni 60 vuotta", sanoo Ruokakeskon Baltian toimintojen johtaja Seppo Hämäläinen. Hänen mukaansa Baltiassa otetaan käyttöön saman tien uusimmat järjestelmät.

Myös yritysten johdossa oleva väki on nuorta. Monilla heistä on kuitenkin vahva kokemus yrittämsiestä. Viron itsenäistymisen aikoihin vanhaa johtajakaartia syrjäytettiin joukolla, ja johtajiksi ei ollut muita tarjolla kuin nuorisoa.

Harmaan talouden osuus pienenee Hämäläisen mukaan Baltiassa selvästi koko ajan. Hämäläisen mukaan Kesko on toiminnassaan pitänyt yllä normaaleja suomalaiskansallisia periaatteita. Lahjuksiin Kesko ei ole Baltiassa ryhtynyt. "Se käy äkkiä selväksi, ettei niitä meiltä kannata pyytääkään", Hämäläinen sanoo.



Ostovoima kaupungeissa


Baltiassa päivittäistavarakaupan kasvu on 5-8 prosenttia vuodessa. Virossa ihmiset ovat karkeasti ottaen jo muuttaneet maalta kaupunkeihin, väestönkehityksen suuntaa ei siinä mielessä kovin paljon tarvitse ennustella.

Keskolla on tavoitteena saada 25 prosentin osuus Baltian ruokamarkkinoista. Virossa markkinaosuus on nyt lähellä 20:tä prosenttia. Latviassa osuus on pari prosenttia, Liettuassa Kesko ei ole vielä mukana.

Ruokapuolella 60-70 prosenttia myytävistä tuotteista on virolaista alkuperää.

Keskolla on suuri logistiikkakeskus vähän matkaa Tallinnasta, Tartoon vievän maantien varrella. Keskus on liikenteellisesti hyvässä paikassa pääteiden risteyskohdassa.

Keskolla on myös Rautakesko ja Kesko Agro pelissä mukana. K-Rautoja on Virossa tällä hetkellä kolme ja pienempiä Rautakesko-myymälöitä kaksi. Markkinaosuus on Keskon mukaan noin 20 prosenttia. Myös SOK on mukana maatalousbisneksessä.

Maatalouskaupan puolella Maatalouskesko rakentaa Baltian maihin kattavaa maatalous- ja konekauppaketjua aluemyyntipisteineen. Kaikissa maissa on avattu maatalous- ja konekauppakeskukset. Vuonna 2002 markkinaosuus Virossa on noin 20 prosenttia, Latviassa noin 14 ja Liettuassa noin kolme prosenttia.

Ilmoita asiavirheestä