Tänä päivänä Euroopassa tuulee oikealta. Porvarit yrittävät parhaillaan kammeta sosiaalidemokraatteja vallasta Ruotsissa. Vuosi sitten Norjassa demarit kokivat rökäletappion ja oikeisto otti hallitusvastuun. Myös Tanskassa vasemmisto väistyi oppositioon.
Vaikka Saksan demarit ovat gallupien mukaan niskan päällä, liittokansleri Gerhard Schröder joutuu vielä tekemään tosissaan töitä pysyäkseen vallassa.
Britannian pääministeri Tony Blair on vaikeuksissa oman puolueensa kanssa. Työväenpuolueen aktiivien ja kannattajien on vaikea sulattaa Blairin tiivistä veljeilyä Yhdysvaltain presidentin George Bushin kanssa. Blair voi joutua maksamaan aikanaan vaaleissa kovan hinnan Washingtonin kovan politiikan tukemisesta.
Suomen eduskuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta. Vaaleista näyttää tulevan kihelmöivät.
Johtavan hallituspuolueen ja johtavan oppositiopuolueen kannatus on mielipidemittauksissa ollut pitkään samalla tasolla. SDP on ollut aavistuksen verran keskustaa edellä. Kokoomus on jämähtänyt kolmannelle sijalle, vaikka gallupeissa sille on mitattu hieman parempia lukuja kuin edellisten eduskuntavaalien alla.
Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallituspohja on ollut vallassa jo vuodesta 1995 lähtien. Entisistä kommunisteista aina entiseen monarkistipuolueeseen ulottuva hallituspohja on tullut tiensä päähän. Vihreät tippuivat kelkasta ydinvoimamelskeissä.
Kokoomusta ja vasemmistoliittoa on vaikea kuvitella jatkossa hallituskumppaneiksi. Samassa hallituksessa istuminen on rassannut molempia puolueita. Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimeksen "tempaukset" eivät ole jättäneet kokoomuslaisia kylmiksi.
Porvaripuolueet ovat Suomessa henkisesti kaukana toisistaan, vaikka maa on hyvin porvarillinen. Monet kokoomuslaiset syyttävät keskustaa arvokonservatiiviseksi puolueeksi. Kokoomuslaiset ovat keskustalaisten mielestä hurahtaneet markkinaliberalismiin.
Molemmille porvaripuolueille on jäänyt traumoja aiemmasta yhteistyökuvioista. Kokoomuslaiset muistelevat kauhulla Esko Ahon porvarihallitusta. Keskusta mäiski välillä mennen tullen kokoomusta. Toisaalta kokoomukselta puuttui silloin todellinen johtaja.
Keskustalaiset muistavat märehtiä viime presidentinvaaleista. Heidän mukaansa kokoomuksen vahva tuki olisi nostanut Ahon tasavallan presidentiksi.
Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila heitti viime viikonloppuna Aamulehdessä keskustan syliin koepallon. Hän väläytti porvaripuolueiden yhteisestä parlamenttiryhmästä.
Ollilan mallissa keskusta ja kokoomus kävisivät vaalit erillisinä puolueina, mutta eduskunnassa puolueet yhdistyisivät yhdeksi eduskuntaryhmäksi. Keskustalla on nykyisessä eduskunnassa 47 ja kokoomuksella 46 kansanedustajaa.
Ollila myöntää, ettei puolueiden sulautuminen kokonaan ei ole kovin realistinen vaihtoehto. Porvarit pelkäävät Ollilan mukaan toisiaan. Näihin arvioihin on helppo yhtyä.
Tiiviimpi porvariyhteistyö voi olla mahdollista tulevaisuudessa. Keskustan ja kokoomuksen nuorisosiivet ovat viime aikoina ryhtyneet vaalimaan porvariyhteistyötä. Keskustan ja kokoomuksen yhteishallitus ei näytä kuitenkaan ensi vaalien jälkeen todennäköiseltä vaihtoehdolta.
SDP pystynee edelleen pönkittämään omaa valta-asemaansa kilpailuttamalla keskustaa ja kokoomusta keskenään ja siihen porvaripuolueet näyttävät alistuvan. Eurooppalainen oikeistotuuli ei yltäne Suomeen.