Orimattilalainen Soini Arola, 85, on nyplännyt pitsiä käytännöllisesti katsoen koko ikänsä. Alle kouluikäisenä nypläystaidon oppinut Arola ei ole alan harrastelija, vaan todellinen ammattilainen.
"Eihän tämä rahallisesti kovin hyvä työ ole ollut, mutta ei ole nälässäkään tarvinnut olla", Arola sanoo leikillisesti.
Hän esitteli taitojaan lauantaina Oulunsalossa Suomen Pitsinnyplääjät ry:n kevätkokoukseen yhteydessä. Virallisen annin lisäksi Oulunsalotalossa järjestetyssä tapahtumassa pidettiin luentoja ja nautittiin muusta kulttuurista. Varsinainen kokous pidetään sunnuntaina.
Arola on ehtinyt elämänsä kuluessa tehdä valtaisan määrän nypläystöitä laidasta laitaan. Pieni liina syntyy päivässä, vaativammat työt vievät päiväkausia. Arola nyplää pitsiä vieläkin melkein joka päivä.
"En minä kovin ahkera kuitenkaan enää ole", Arola lausahtaa.
Vaikka pitsinnypläys on vuosisatoja vanha käsityömuoto, perustettiin alan yhdistys Suomeen vasta vuonna 1990, yhdistyksen kempeleläinen varapuheenjohtaja Marketta Matero kertoo. Nykyisin yhdistyksessä on noin 900 jäsentä. Pitsinnypläyksen harrastajia maasta löytyy Materon mukaan kuitenkin tuhansia.
"Tarkkaa tietoa ei pysty sanomaan, mutta paljon meitä on. Yhdistyksessä on mukana vain pieni osa harrastajista", Matero toteaa. Nypläysryhmiä löytyy muun muassa useimmista kansalais- ja työväenopistoista.
Valtaosa nyplääjistä on keski-ikäisiä naisia. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia nuoremman polven edustajia, myös miehiä.
Suomi lukeutuu pitsinnypläyksessä maailman huippumaihin. Monet nypläävät pitsiä ammatikseen.
"Taso on tosi korkea, suomalaiset ovat voittaneet kansainvälisiä kilpailuja. Meillä on jopa alan guruja", Matero kertoo.
Raumaa ja Orimattilaa voidaan pitää maan pitsipääkaupunkeina. Raumalla järjestetään joka kesä alan suuri tapahtuma.
Pitsejä käytetään normaalin asuste-, esine- ja vaatekoristelun lisäksi muun muassa kirkkotekstiileissä. Suomella ei silti ole mitään omaa erityistä tyyliä, vaan pitsimallit ovat saapuneet maahan muualta Euroopasta.
Alan ehdottomia kärkimaita ovat Espanja ja Italia, mistä nypläystaidon uskotaan myös saaneen aikoinaan alkunsa.
Oulunsalon kokoukseen osallistuu noin 250 alan taitajaa eri puolilta maata. Yhdistyksen tavoitteena on muun muassa välittää tietoa nypläyksestä, pitseistä ja alan tapahtumista. Yhdistys järjestää myös yhteisiä tapaamisia, näyttelyitä ja kilpailuja.
Marketta Materon mukaan nyplääjät pitävät myös säännöllistä yhteyttä muiden maiden taitajiin ja järjestävät joka toinen vuosi opintomatkan jonnekin päin Eurooppaa.