Enemmistö suomalaisista pitää tuoreen tutkimuksen mukaan nykyisiä palkkaeroja liian suurina. Todelliset palkkaerot ovat kuitenkin vielä suurempia kuin enemmistö tutkimukseen vastanneista kansalaisista osasi edes kuvitella.
Kelan tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä tuloeroista, köyhyyden syistä, verotuksesta, tulonsiirroista ja palveluista. Tutkimuksessa palvelujen parantamiselle on laskettu todelliset kustannukset.
Vastaajat asetettiin samantapaiseen valintatilanteeseen, jossa poliittiset päättäjätkin päätöksiä tekevät.
Tuloeroja pitivät liian suurina kaikki ikään, tuloluokkaan tai puoluekantaan katsomatta. Suomalaisilla on kuitenkin melko hutera kuva eri ammattiryhmien palkoista, sillä todelliset tuloerot ovat vielä suurempia kuin kansalaiset kuvittelevat.
Esimerkiksi lääkärin keskipalkaksi kuviteltiin noin 1 600 euroa. Sähköinsinöörin palkka arvioitiin yli 600 euroa todellista pienemmäksi. Sen sijaan pankkitoimihenkilöiden uskottiin saavan noin 400 euroa todellista keskipalkkaa enemmän. Myös sairaanhoitajien palkka arvioitiin alakanttiin.
Suurituloiset halutaan maksumiehiksi
Vaikka suomalaiset pitävät verotuksen nykytasoa kireänä, maksuhalukkuutta kuitenkin löytyy, jos verotuloilla rahoitetaan sosiaaliturvaa ja palveluita, sanoo tutkimuskoordinaattori Jukka Pirttilä Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
Esimerkiksi 40 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan kympin kuussa lisää, jos sillä nostettaisiin työmarkkinatukea 600 euroon. Vain 32 prosenttia vastanneista olisi valmis alentamaan verotusta julkisten palvelujen kustannuksella.
Noin 65 prosenttia vastanneista kannattaa veroprogression kiristämistä, niin että suurituloisten maksettavaksi tulisi nykyistä suurempi osa verotuloista. Tasaveromallia kannatti noin kolmannes vastaajista.
Arvonlisäveroa, polttoaineveroa ja perintöveroa suomalaiset olisivat valmiita alentamaan, sen sijaan alkoholia ja pääomatuloja voitaisiin hyvin verottaa nykyistä raskaammin. Pääomatulojen verotusta nostaisi 40 prosenttia vastanneista. Asennetta saattaa selittää tutkimusajankohtaa edeltänyt vilkas keskustelu ylimpien tuloluokkien pääomatulojen kasvusta ja niiden suhteellisen kevyestä verotuksesta.
Arvot vaikuttavat omaa tulotasoa enemmän
Puoluekanta näkyy edelleen vahvasti asenteissa. Oikeistoa äänestäneet, köyhiä syyllistävät ja tuloeroja ahkeruudella selittävät kannattivat suppeampaa hyvinvointivaltiota kuin muut. Vastaajien ideologia ja arvot näyttivät vaikuttavan vastauksiin jopa enemmän kuin oman lompakon paksuus.
Esimerkiksi kokoomusta äänestäneistä noin 90 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian kireänä. Yli puolet heistä oli valmiita alentamaan verotusta, jopa siinä tapauksessa, että sosiaaliturvan tasoa olisi sen vuoksi alennettava ja julkisia palveluja karsittava.
Kaikista vastaajista kuitenkin selvästi yli puolet oli valmiita korottamaan verotusta, jos he tietävät rahojen menevän terveyspalvelujen parantamiseen, koulutukseen tai eläketurvaan. Paljon vähemmän maksuhalukkuutta löytyy kehitysavun tai maanpuolustuksen vahvistamiseen.
Pakon edessä karsittaisiin opetusmenoja
Jos kotikunnan talous ajautuisi todelliseen kriisiin, joutuisivat opetusmenot kansalaisten mielestä ensimmäisenä vaakalaudalla. Seuraavana tingittäisiin sosiaalimenoista, mutta terveyspalveluista pidettäisiin kiinni viimeiseen asti. Yli puolet vastanneista näkee terveyspalvelujen karsimisen vasta viimesijaisena vaihtoehtona.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston kanssa ja siihen haastateltiin viime kesänä yli 1 300 satunnaisesti valittua 18-75-vuotiasta suomalaista.