Vaikka talous kasvaa ja tulot lisääntyvät, suomalaiset käyttävät entistä vähemmän rahaa vaatteisiin. Muotikaupan Liiton mukaan kotitaloudet laittavat lähes puolet vähemmän varojaan vaatteisiin ja kenkiin kuin kymmenisen vuotta sitten.
Kaupan kannalta pulmallisen tilanteen taustalta löytyy tiuhaan toitotettu totuus: suomalaiset ikääntyvät. Vanhenevat massat eivät pistä yhtä paljon huomiota tai rahaa pukeutumiseen kuin nuoret. Muotikaupan Liiton toimitusjohtajan Yrjö Gorskin mukaan kotitaloudet hankkivat tänä päivänä myös kasvavassa määrin esimerkiksi kodinelektroniikkaa. Rahat eivät riitä kaikkeen.
Muotialan liiton tuoreen selvityksen mukaan liikepaikat ovat lisääntyneet viime vuosina. Yksistään Espoon Sellon kaltaisiin uusiin isoihin kauppakeskuksiin syntyy kerralla kymmenittäin liikkeitä. Myös myymäläpinta-alat ovat kasvaneet. Tämä on kiristänyt kilpailua.
- Vaikka liikevaihtoa on saatu kasvatettua, niin varsinaisen tuloksen tekeminen ei ole ollut yrityksille niin helppoa kuin aikaisemmin, Gorski sanoo.
Suomessa on useita alueita, joissa alan yritysten keskimääräinen liikevaihto ei silti viiteen vuoteen ole lisääntynyt. Tällaisia ovat esimerkiksi muuttovoittoalueet Pirkanmaa ja Uusimaa.
- Väkiluvun lisäys muuttovoittokunnissa ei liikepaikkojen lisäysten johdosta ole tuonut yrityksiin lisää euroja, Gorski jatkaa.
Tehostaminen kasvun
takana
Muotikaupan kasvukehitys johtuu Gorskin mukaan ennen muuta toiminnan tehostamisesta. Tuotantoa on siirretty Suomesta halvemman kustannustason maihin - minkä Gorski myöntää olevan "kuuma peruna keskustelussa". Kuluttaja on kuitenkin hyötynyt, kun vaatteiden, kenkien ja kankaiden hinnat ovat pysyneet edullisina.
Miesten-, lasten- ja yleisvaatekauppojen liikevaihto on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut, kun taas naisten vaateliikkeiden liikevaihto on pysynyt ennallaan. Naisten vaateliikkeet lohkaisevat silti yhä yli puolet vaatemyynnin kokonaiskakusta. Niiden osuus liikepaikkojen lisääntymisestä on ollut myös kovinta.
Vaatemyynnissä ykköspaikkaa pitää Stockmann. Pienet erityisliikkeet ovat yhteenlaskettuina kuitenkin suurin pelaaja, Gorski muistuttaa. Yli 600 miljoonaa euroa tehdään vuosittain vajaasta parista tuhannesta pikkuliikkeestä.
Huono sää
katkaisi myyntihuipun
Vähittäismyynti kynsi viime vuonna kasvu-uraa. Huono sää katkaisi huipun, mutta Gorskin arvion mukaan myynti kasvoi hyvät kolmisen prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden kokonaismyynnin Gorski arvioi nousevan noin neljään miljardiin euroon.
Tälle vuodelle liitto povaa noin 3-5 prosentin myyntikasvua.
Hyvää osviittaa tulevaan antaa Gorskin mukaan se, että Keski-Euroopassa esimerkiksi saksalaiset panostavat kasvavassa määrin erityisesti laatuvaatteisiin. Koko ikähaitari on myös valmis maksamaan laadusta.
Laatua kysytään jo Suomessakin. Materiaalien valmistustyön eettisyys ja ympäristöystävällisyys on myös tullut osalle kuluttajista tärkeäksi. Kukkaroa näistä vaatimuksista täytyy kuitenkin verottaa entistä enemmän.
- Tähän mennessä päätös on tehty hintalapun mukaan, Gorski sanoo.