Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Pietarin instituutin yhteistyönä on ilmestynyt kirja, joka esittelee kuvin ja asiakirjoin merkittäviä Pietarin suomalaisia ja Suomeen liittyviä kaupungin tapahtumia.
Lähes 200-sivuisesta kirjasta yli puolet on kuvasivuja, ja kirjan kiinnostavin osuus ovatkin juuri vanhat historialliset kuvat, asiakirjat ja lehti-ilmoitukset.
Kirjan ilmestyminen on ajoitettu Pietarin 300-vuotisjuhlavuoteen. Näin on haluttu korostaa Pietarin ja Suomen tiivistä historiallista yhteyttä. Toisaalta Pietarin läheisyys on vaikuttanut monin eri tavoin suomalaisten elämään ja toisaalta suomalaisilla on ollut merkittävä osansa kaupungin historiassa.
Pietarin historiaa ja erityisesti Pietarin suomalaista historiaa valottavan tekstiosuuden on kirjoittanut Suomen Pietarin instituutin johtaja Jarmo Nironen. Teksti vaikuttaa nopeasti ja paikoin hyvinkin selvästi kuvien perusteella ja kuvia selittämään kirjoitetulta. Varsinaiset kuvatekstit ovat kuvien yhteydessä vielä erikseen.
Kuvien kokoamisessa lukuisista eri lähteistä on nähty vaivaa. Mukana on kuvia museoista, yksityisistä kokoelmista, arkistoista, vanhoista kirjoista, lehdistä ja postikorteista. Mustavalkoisten kuvien joukossa on vain yksi värillisenä painettu kuva.
Kuvat on ryhmitelty yli kymmenen eri otsikon alle. Kiinnostavimmat kuvat löytyvät jaksoista "Siirtyminen suuriruhtinaskunnan aikaan", "Suomalaiset kultasepät Pietarissa" ja "Suomalaista kulttuuria Pietarissa".
Erityisen kiinnostavia ovat vanhat muoto- ja ryhmäkuvat. Kirjan luettuaan tietää esimerkiksi sen, että moni itsenäisyyden ajan kulttuurivaikuttaja oli pietarilaista syntyperää. Kirjaan ovat kuvina päässeet monet Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurivaikuttajat kuten säveltäjä George de Godzinsky, runoilija Edith Södergran ja näyttelijä Ansa Ikonen.
Pietarin historiasta ja entisaikojen elämästä kertova kirja on nostalginen selailu- ja lahjakirja. Lahjakirjana teos toimii myös siksi, että kirjan kaikki tekstit ovat suomen lisäksi englanniksi ja venäjäksi.
Monipuolinen kuvateos olisi vieläkin parempi, jos tekstin rakenteeseen ja luettavuuteen olisi kiinnitetty enemmän huomiota.