Suomalaiset suhtautuvat rattijuopumukseen kielteisesti. Liikenneturvan selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä autoilijasta pitää rattijuopumusta erittäin vakavana liikennerikoksena.
Rattijuoppojen suuri määrä pelottaa kuljettajia. Liikenneturvan selvitysten mukaan rattijuopot ovat autoilijoiden tavallisin pelonaihe, sillä kuljettajista 61 prosenttia sanoo pelkäävänsä liikenteessä rattijuoppoja.
Liikenteessä joka 600. kuljettaja ajaa vähintään 0,5 promillen humalassa. Poliisi saa kiinni vuosittain noin 25 000 rattijuoppoa eli 70 rattijuoppoa joka päivä.
Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan 82 ihmistä. Samalla kun tieliikennekuolemat vähenivät 10 prosenttia, kuolleiden määrä pysyi ennallaan onnettomuuksissa, joissa kuljettaja oli rattijuoppo. Näissä onnettomuuksissa menehtyi neljännes kaikista tieliikenteessä kuolleista.
Tiukempi ote
Liikenneturvan tekemien selvitysten perusteella kansalaisten mielestä rattijuopumukseen on puututtava tiukasti. Suomalaisista kuljettajista yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että törkeästä rattijuopumuksesta tulee saada vankeustuomio.
Vielä jyrkemmin suhtauduttiin törkeään rattijuopumukseen, jossa kuljettaja aiheuttaa kuolemaan johtaneen kolarin. Tällöin 95 prosenttia piti sopivana rangaistuksena vankeustuomiota.
Nykykäytännön mukaan rattijuopumuksesta rangaistaan sitä ankarammin mitä korkeammat promillelukemat puhaltaa ja mitä useammin on syyllistynyt rattijuopumukseen. Mikäli rattijuopumuksen raja 0,5 promillea ylittyy vain hieman, ensikertalainen saa tyypillisesti sakkorangaistuksen.
Korkeilla promilleilla ja rattijuopumustapausten toistuessa, kuljettaja tuomitaan yleensä ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tämä muutetaan usein yhdyskuntapalveluksi. Seuraamuksena on kaikissa tapauksissa ajokielto.
Suomen lainsäädännössä on myös mahdollisuus käyttää ns. konfiskaatiota, jolloin kuljettajan auto voidaan tuomita valtiolle menetetyksi. Menettelyä on kuitenkin käytetty varsin vähän.