Perisuomalaisen juron murjottajan kuva haalistuu tuoreiden tutkimusten valossa. Pohjan perillä asuukin Euroopan tyytyväisimpiin kuuluva kansa.
Euroopan sosiaalista todellisuutta selvittänyt suuri Eurobarometri-kysely ja Cabridgen yliopiston laaja tutkimus antavat samansuuntaisia tuloksia: Suomessa, Skandinaviassa, Hollannissa ja Luxemburgissa ollaan elämänmenoon hyvin tyytyväisiä.
Eurooppalaisista onnellisimpia ovat ne, jotka elävät hyvin toimivassa yhteiskunnassa, jossa heillä on mahdollisuus viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Aurinko ei tuo onnea, sillä onnettomimmat ihmiset asuvat Cambridgen tutkimuksen mukaan Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa. Kovin iloisia ei olla Saksassa ja Ranskassakaan.
Onnea ei voi ostaa
Eurobarometri-kyselyn mukaan EU:n kansalaisista 86 prosenttia on suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä. Työ uuvuttaa liikaa 41 prosenttia EU-kansalaista. Suomessa samaa koki joka neljäs.
Onnellisuutensa keskellä suomalaiset ehtivät kantaa myös huolta tulevasta. Vanhustenhuollon toimivuus pohdituttaa joka toista suomalaista, EU-maissa keskimäärin vain joka kymmenettä.
Onnellisuuden ulottuvuuksia tutkiva lehtori Esa Mangeloja Jyväskylän yliopistosta ei pidä tutkimustuloksia yllättävinä. Suomalaiset ovat sijoittuneet onnellisuudessaan kärjen tuntumaan jopa maailman laajuisissa vertailuissa.
Mangeloja tähdentää, että talouden kasvulla ja sitä seuraavalla kehityksellä on tiettyyn tulotason asti valtava merkitys ihmisten onnellisuudelle. Onni on mahdollista vasta sitten, kun perustarpeet on tyydytetty.
"Talouden kasvu mahdollistaa ja luon vaihtoehtoja toteuttaa elämää omien tavoitteiden mukaisesti. Parempituloiset ovat keskimäärin onnellisempia myös siksi, että kilpailuhenkisyys elää ihmisessä vahvana; naapuria suuremmat tulot ovat yksi avain onneen."
Onni ei kasva kuitenkaan loputtomiin samaa tahtia palkan kanssa. Onnea yritetään hakea ostamalla, mutta niin sitä ei löydetä.
"Uusi auto tuntuu kivalta vain vähän aikaa. Kulutamme liian paljon rahaa ja aikaa hyödykkeisiin, joiden tuoma ilo kuluu pian pois. Ylimääräinen raha kannattaisi käyttää vaikka terveyden ylläpitoon", Mangeloja huomauttaa.
Itsekkyys esteenä
Onnellisuustutkija Mangeloja ei ole täysin vakuuttunut suomalaisten kyvystä löytää onni kestävistä asioista.
"Menestyvä liikemies toisensa jälkeen kertoo haastatteluissa, kuinka tärkeitä perhe, ystävät ja vapaa-aika ovat hänelle. Silti hänellä on jatkuvasti kalenterissaan 250 matkapäivää vuodessa. Puheet ja todellisuus eivät valitettavasti kohtaa."
Geenitkin luovat pohjaa onnellisuutta lisäävien tai vähentävien kokemusten vaikutuksille, mutta etenkin terveys, hyvä parisuhde ja mielekäs työ ovat tyytyväisyyden tärkeitä rakennuspuita.
Esa Mangeloja haluaa palauttaa mairittelevien tutkimustulosten loisteessa paistattelevet suomalaiset pilviseen arkeen huomauttamalla, että joukossamme elää myös miljoona onnetonta. Usein he ovat sairaita, köyhiä ja yksinäisiä.
"Ihminen on perusluonteeltaan itsekäs, se on suuri este vielä laajempaan onneen. Haluaisin uskoa, että materiaaliseen hyvinvointiin painottunut mutta henkisesti köyhä hyvinvointimalli on ajamassa itsensä loppuun, mutta en voi olla siitä varma."