EU:n komission tuleva päätiedottaja Reijo Kemppinen tunnustaa, että nimitys tuntuu mukavalta, mutta myös hyvin suurelta haasteelta. Hän myös arvioi, että nimitys kohdistui häneen suuressa määrin myös sen vuoksi, että hän on suomalainen.
"Ajattelen asian niin päin, että kun olen perinjuurin suomalainen, minulla on joitakin sellaisia ominaisuuksia, jotka on mielletty sopiviksi tällaiseen tehtävään."
Kemppisen näkemyksen mukaan tällaisia ominaisuuksia ovat käytännön läheisyys, pyrkimys ratkaista asiat eikä keksiä uusia ongelmia, pyrkimys selkeyteen ja asioiden selvittämiseen kohtuullisen perinpohjaisesti ja pyrkimys suoruuteen. Hän arvioi, että nimitykseen on talon sisällä suhtauduttu voittopuolisesti myönteisesti. Jos epäilyjä on ollut, ne ovat liittyneet siihen, että vaihdoksen yhteydessä jotkut ihmiset aina tuntevat epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan.
Kielten tasapaino
säilyy tiedotuksessa
"On ehkä niitäkin, jotka vierastavat sitä, että päätiedottajaksi tulee pohjoismaalainen, pääosin englannin kielellä kommunikoiva henkilö yhteisöön, jossa ranskan kieli on hallitseva. Minulla on erittäin voimakas pyrkimys painottaa ranskankielellä tapahtuvaa tiedottamista, eikä minulla ole minkäänlaista tarvetta, halua tai aikomusta muuttaa näiden työskentelykielten välistä tasapainoa", Kemppinen korostaa.
Ensi kuussa tehtävässä aloittava Kemppinen vastaa komission puheenjohtajan Romano Prodin tiedotusasioista, joita hän on hoitanut viimeisen vuoden nykyisen päätiedottajan Jonathan Faullin apulaisena. Sen lisäksi hän on vastuussa koko komission tiedottamisesta, vaikka jokaisella komissaarilla on oma tiedottajansa.
Kemppisen nimitys kestää nykyisen komission virkakauden loppuun saakka eli vajaat kaksi vuotta. Kemppinen ei näe suuria muutoksia tarpeelliseksi, mutta haluaa tuoda kuitenkin työhön joitakin uusia näkökohtia.
Määrätietoisuus ja avoimuus tavoitteita
"Ennen kaikkea pyrin painottamaan kahta asiaa. Meidän oma tiedotustoimintamme muuttuu määrätietoisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi siltä osin, että pystytään tarjoamaan useammin ja eri muodoissa toimittajille tietoa siitä, mitä komissio on päättänyt tai päättämässä."
Kemppisen mukaan toinen isompi tehtäväkenttä on kannustaa tiedottajia ja virkamiehiä avautumaan enemmän toimittajiin päin kuin nykyisin.
"Näkisin mielelläni, että tämän talon virkamiehet enemmän avautuisivat toimittajille. Olisi hyvä, että toimittajat voisivat saada tiedon suoraan niiltä virkamiehiltä, jotka ovat asioiden kanssa tekemisissä. Kun puhutaan komission tai komission jäsenten nimissä, sitä varten meillä on tiedotustilaisuudet ja tiedottajat. Tämän työnjaon pitemmälle vieminen ja kehittäminen on tärkeä tavoite."
Tuleva vallankäyttö suurimpia haasteita
Kemppinen näkee komission suurimmaksi haasteeksi keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Kysymys on EU:n toimintakyvystä ja vallankäytöstä. Ne määritellään tulevaisuuskonventissa ja sitä seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa.
"Kysymys on siitä, onko laajentuneessa EU:ssa vallankäyttö jäsenvaltioiden koosta riippuvainen, jäsenvaltioiden keskinäisten väittelyiden ja keskustelujen ja hallitusten välisen yhteistyön heiteltävänä. Vai pysytytäänkö sitä viemään eteenpäin siten, että meillä on vahvat instituutiot kuten komissio, joka pystyisi turvaamaan sen, että yhteistä etua vaalitaan maan kokoon katsomatta."
Komissiota on perinteisesti pidetty EU:ssa pienten maiden etujen vaalijana ja turvana. Tulevaisuuskonventissa on esitelty näkemyksiä, kuten esimerkiksi ehdotus EU:n presidentistä, jotka toteutuessaan uhkaisivat komission asemaa.
"Tämä on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä asia suomalaisena, vaikka en tässä työssä mitään kansallisuutta edustakaan. Juuri siitä syystä, että tulen pienestä maasta, koen tärkeäksi, että vahvojen instituutioiden itsenäisyys ja vaikutusvalta säilyvät vähintään nykyisellään."
Kemppinen arvioi, että pienet maat voivat ajaa etujaan tehokkaastikin hallitusten välisessä yhteistyössä. Mutta ennen pitkää hän näkee suunnan johtavan siihen, että pienten maiden ääni hukkuu suurten melskeeseen.