Suomalaiset pankit ovat nettitoiminnassa maailman kärkeä, vaikka kelvollisia julkisia vertailutietoja ei ole. Jotkut amerikkalaiset pankit voivat ylpeillä suomalaisia suuremmalla nettiasiakkaiden määrällä, mutta pankin asiakaskuntaan tai koko väestöön suhteutettuna ne jäävät kirkkaasti suomalaisten taakse.
Suomalaisten ohella kärjestä löytyy myös muita pohjoismaalaisia pankkeja, mutta nekin jäävät vielä suomalaisista.
Myös kotimaisten pankkien vertailussa on ongelmia. Kun yksi haluaa korostaa nettiasiakkaiden määrä, toinen katsoo mieluummin käytettyjen palvelujen määrää nettiasiakasta kohti.
Suomen suurin pankki Nordea laskee, että yli kaksi kolmasosaa (noin 70 %) sitä pääpankkinaan pitävistä asiakkaista käyttää nettiä. Muualla 20 prosenttiinkin pääsy on kova tulos.
Nordea laskee, että sillä on noin 1,2 miljoonaa nettisopimusta. Osuuspankeilla oli vuoden lopussa runsaat 780 000 nettisopimusta, mikä oli melkein 100 000 enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Vielä rivakammin uusia sopimuksia tehtiin Sammossa, mutta tästä huolimatta se pitää suurista perää noin 650 000 verkkoasiakkaallaan. Noin puolella Sammon asiakkaista on verkkotunnukset.
Myös pienet pankit nojaavat vahvasti nettiin, ja monet vireillä olevat uudet pankit aikovat rakentaa toimintansa pääosin netin varaan.
Nordea sanoo, että yli puolet yksityisasiakkaiden laskuista maksetaan netin kautta. Osuuspankeissa melkein puolet, mutta yhtä verkkosopimusta kohden maksettujen laskujen määrässä se lyö selvästi Nordean.
Sammossa lasketaan, että noin 40 prosenttia henkilöasiakkaiden laskuista maksetaan netin kautta. Tunnistetuista päivittäisistä asiakaskontakteista 70 prosenttia tehdään netin kautta. Siihen lasketaan tapahtumia tuottaneet käynnit konttorissa tai puhelinpankissa. Esimerkiksi osakekaupoista valtaosa tehdään netissä.
"Tämä oli ounasteltavissa. Asiakkaat menevät ensin nettiin maksamaan laskuja. Siellä he havaitsevat, että netin kautta voi tehdä kaikenlaista muutakin ja toiminta laajenee", johtaja Ari Häll Sammosta sanoo.
Myös erilaiset toimeksiannot verkon kautta lisääntyvät.
"Verkko ei ole mikään itsepalvelu, vaan se on palveluväline. Palvelun pyytäminen tehdään verkon kautta helpommaksi", hän perustelee.
Tämän Häll uskoo olevan tulevaisuutta kaikessa netin kautta tapahtuvassa toiminnassa. Se koskee myös julkisia palveluja.
Lue aamun artikkeli:
Verkkolaskusta odotetaan pankkien nettipalvelun seuraavaa hittiä