Oulu Euroopan Unionin ja Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n Galileo-projekti työllistää useita kymmeniä suomalaisyrityksiä alihankintasopimuksien kautta. Vetoapua antavat eduskunnan kesäkuussa hyväksymät lait, jotka koskevat yritysten turvallisuusluokittelua.
Satelliittipaikannusjärjestelmän rakentaminen tuo mahdollisuuksia teknologiayrityksille, jotka ovat erikoistuneet avaruuslaitteiden lisäksi niihin liittyviin maanpäällisiin laitteisiin. Myös paikannuslaitteiden ja -sovellusten valmistajat hyötyvät eurooppalaisen projektin käynnistämisestä. Esillä olevia suomalaisnimiä ovat tekniikassa Patria ja Ylinen Electronics, paikannuslaitteissa taas Nokia.
Maailman ensimmäinen avoin ja siviilivetoinen Galileo-paikannusjärjestelmä on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2008 mennessä. Avaruuteen aiotaan lähettää 27 satelliittia, joiden rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Järjestelmän rakentavat suuryritykset tulevat Italiasta, Ranskasta, Saksasta ja USA:sta. Suomalaisilla on tällä hetkellä sopimuksia saksalaisten yritysten kanssa. Neljä ensimmäistä satelliittia toimitetaan avaruuteen aikaisintaan vuonna 2006.
"Kyseinen vaihe on EU:n ja ESA:n rahoittama. Myös Suomi on rahoittanut ensimmäistä etappia, ja maapalautevelvoitteen kautta suomalaisyritykset pääsevät osallistumaan järjestelmän rakentamiseen", kertoo liiketoiminnan kehittämispäällikkö Juha Ritala Patria Advanced Solutions Oy:stä. "Tarjouskilpailu alkaa syksyllä, päätökset tehdään vuoden vaihteessa."
Toisessa vaiheessa rakennetaan loput satelliitit. Rahoituspohjan on tarkoitus muuttua siten, että mukaan tulisivat myös yksityiset sijoittajat.
Ensimmäisen vaiheen yritykset vahvoilla
Tekesin avaruustoimintayksikön päällikkö Esa Panula-Onton mukaan on melko varmaa, että koventuvasta kilpailusta huolimatta suomalaisyritykset saavat jatkaa aloittamaansa työtä.
"Ne firmat, jotka pääsevät mukaan toiseen vaiheeseen, ovat jo kehittäneet sen teknologian jota tarvitaan jatkossakin. Täysin uusi yritys joutuisi ensin kehittämään tuotteen ja sitten tekemään tarjouksen."
Myös suuret paikannuslaitevalmistajat aloittanevat standardointiyhteistyön viimeistään tässä vaiheessa. "Paikannuslaitteita ei tulla juurikaan rahoittamaan Galileon budjetista", muistuttaa Panula-Ontto.
Turvallisuusluokitus vaatimus yhteistyölle
Galileo-hankkeessa mukana olevat yritykset joutuvat noudattamaan ESA:n turvallisuusluokitusta, johon Suomikin on sitoutunut eduskunnan hyväksyessä tuvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta ja vaihdosta tehdyn yleissopimuksen.
Juha Ritalan mukaan Patriassa on jouduttu tekemään joitain järjestelyjä säännöksiin liittyen. Käytännössä tämä on tarkoittanut asiakirjojen salassapitoon kohdistuvia toimenpiteitä.
Laajimmin turvallisuusluokitus koskee yrityksiä, jotka ovat tekemisissä viranomaissignaalin tai järjestelmän turvallisuuden kanssa. Tällaisissa tapauksissa kansallinen viranomainen tekee turvallisuusluokituksen paitsi yritykselle myös jokaiselle tehtävään liittyvälle työntekijälle.
Järjestelmällä tulee olemaan neljä tasoa, joissa on erilaiset turvallisuusvaatimukset. Yleiseen käyttöön tarkoitettu avointa palvelua voi käyttää vaikkapa tavallinen retkeilijä. Kaupallinen palvelu takaa toiminnan keskeytymättömyyden ja siten se soveltuu esimerkiksi lennonjohdon käyttöön.
Turvallisuuspalvelu on Galileo-järjestelmän seuraava porras. Neljäs, julkisen palvelun salattu signaali, soveltuu myös sotilaalliseen käyttöön. Tällaista signaalia voivat vastaanottaa vain hallituksen hyväksymät tahot.