Vaala Suomen pysyminen vakaasti euroalueen kalleimpana maana ei ole tutkijalle yllätys. Professori YrjänäTolonen Joensuun yliopiston taloustieteiden laitokselta tähdentää, ettei kuluttaja voi valita sekä kotimaisuutta että Etelä-Euroopan hintatasoa.
"Suomi on pieni ja harvaanasuttu pohjoinen maa. Jos täällä halutaan syödä kotimaista ruokaa, pitää siitä jatkossakin maksaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Harva asutus ja pieni markkina-alue vaikuttaa myös palveluiden ja muidenkin tuotteiden kuin ruoan hintaan."
Tolonen uskoo, että Suomen ja muun euroalueen hintatason ero pienenee. Koska elintarvikkeiden osuus hintamittarissa on merkittävä, paljon riippuu myös siitä, mihin suuntaan EU:n maatalouspolitiikkaa viedään. "Kilpailu on lisääntynyt, mutta hinnat laskisivat enemmän, jos Yhdysvaltain tuotteet päästettäisiin vapaasti Euroopan markkinoille."
Tolonen sanoo, ettei eri maiden hintatason vertailu ole ongelmatonta. Yhteismitallisten muuttujien löytäminen ei ole helppoa, ja se saattaa hänen mukaansa olla yksi syy Suomen korkean hintatason syiden vähäiseen tutkimiseen. "Vertailu on niin vaikeaa, etten itse edes tuoreen OECD:n ostovoimavertailun perusteella ole valmis ilman muuta leimaamaan Suomea kalliiksi maaksi."
Kauppa syyttää arvonlisäveroa
Kuluttajahinnat olivat syyskuussa OECD:n mukaan Suomessa keskimäärin 16-17 prosenttia korkeammat kuin Saksassa ja Ranskassa. Niiden kanssa samalla tasolla ovat myös Itävalta, Belgia, Luxemburg ja Hollanti. Eteläiset euromaat Italia, Espanja, Portugali ja Kreikka ovat 27-37 prosenttia Suomea halvempia.
Vaikka muuta Euroopan unionia korkeampi verotus ei riitä yksin selittämään Suomen kalleutta, pitää Kaupan Keskusliiton toimitusjohtaja Guy Wires elintarvikkeiden korkeaa arvonlisäveroa Suomen kalleustaakkaa tuntuvasti lisäävänä tekijänä.
"Suomessa elintarvikkeiden arvonlisävero on 17 prosenttia, muualla Euroopassa yleensö 6-8 prosenttia."
Wires toteaa, että Suomi joutuu jatkuvasti selittelemään syitä kalleuteen. Kaupan puolella syiksi löydetään helposti pieni markkina-alue ja pienet tavaraerät. Wires sanoo, että kaupan alalla ylimääräiset kulut karsittiin jo 1990-luvun lamavuosina. Jatkossa säästöjä voisi vielä löytyä logistiikan tehostamisesta.
"Kansainvälisten kauppaketjujen tulo Suomeen pitää huolen siitä, että kilpailu on kovaa. Paineita muun euroalueen hintatasoon on, ja sitä kohti mennään, muttei kovin nopeasti. Eikä elinkeinoelämä yksin voi kehitystä ohjata", hän tähdentää.
Maiden luotettava vertailu vaikeaa
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen arvelee, että jotkut saattoivat odottaa EU-jäsenyydeltä ja yhteisvaluutalta liian nopeasti liian paljon. Häntä Suomen hintatason pysyminen korkealla ei yllätä.
"Eri maiden vertailussa on myös ongelmansa. Ruokakorissa saattaa olla sellaisia tuotteita, joita ei täällä paljon käytetä ja esimerkiksi lehtien hinta otetaan irtonumeroista, vaikka Suomessa lehdet yleensä tilataan kotiin ja saadaan näin halvemmalla."
Pekkarinenkin mainitsee Suomen kalleutta ylläpitäviksi syiksi maan sijainnin, harvan asutuksen ja markkinoiden pienuuden. Palvelutkin ovat kalliita, koska esimerkiksi Etelä-Eurooppaan verrattuna matalapalkka-aloja ei ole.
"Kilpailua tarvitaan varmasti vielä lisää, mutta sillä on varjopuolensa. Toiminnan tehostaminen kun tietää yleensä työvoiman vähentämistä."