Helsinki Suomalainen väestö sopii monia muita väestöjä huomattavasti paremmin kansantaudeille altistavien geenien etsimiseen.
Laajan kansainvälisenä yhteistyönä Yhdysvalloissa toteutetun vertailututkimuksen mukaan sairastumisalttiutta lisäävien geenivirheiden paikantaminen on helpompaa tutkimalla suomalaisia kuin muita tähän asti ideaalisina pidettyjä kansoja. Tällaisina on pidetty afrikaaneja, askenaasijuutalaisia, costaricalaisia, hollantilaista erityisväestöä, kolumbialaisia, newfoundlantilaisia tai sardinialaisia.
Kalifornian yliopiston tutkimuksessa vertailtiin yhdessä periytyvien kromosomaalisten DNA-alueiden pituutta. Mitä pidempiä yhteiseltä esivanhemmalta periytyviä DNA-jaksoja väestössä on, sitä todennäköisempää on altistavien geenivirheiden löytyminen sopivassa potilasotoksessa. Sitä helpompaa on myös taudille altistavan geenin paikantaminen.
Kromosomi 22 periytyy tutkimuksen mukaan suomalaisilta vanhemmilta heidän lapsilleen paljon pitempinä kokonaisuuksina kuin tutkimuksessa mukana olleilla muilla väestöillä.
Suomesta tutkimukseen osallistuivat akatemiaprofessori Leena Palotie ja dosentti Teppo Varilo Kansanterveyslaitoksesta ja Helsingin yliopistosta sekä professori Marjo-Riitta Järvelin Oulun yliopistosta. Tutkimus julkaistiin ennakkoon arvovaltaisen Nature Geneticsin verkkolaitoksessa sunnuntaina.
Tutkimus kannattaisi
keskittää Suomeen
Tutkijat katsovat, että Suomessa kannattaa panostaa kansantaudeille altistavien geenien etsimiseen ainutlaatuisen edullisen hinta-hyöty-suhteen ja tiedon luotettavuuden perusteella.
Suomessa on osaväestöjä, jotka polveutuvat harvoista kantaisistä ja -äideistä ja jotka ovat saaneet elää rauhassa sivussa suurista muuttovirroista vuosisatoja. Tämän seurauksena kansantauteihin liittyvien geenien tai kromosominosien paikantaminen on helpompaa.
Sitä edistää Suomessa pitkään ylläpidetty ja tarkka väestökirjanpito.
Suomalaisväestöissä on jo mm. tunnistettu keuhkoastman, veren korkeiden rasva-arvojen, MS-taudin, skitsofrenian ja lukihäiriön alttiusgeenejä.