Suomalaisten terveys on parantunut parissakymmenessä vuodessa. Tulevaisuuden uhkia ovat alkoholi, tupakointi ja lihavuus, joiden ehkäisemiseen on panostettava.
Koko Suomen kattaneen Terveys 2000 -tutkimuksen tulokset ovat osin yllättäviä. Kansalaiset eivät olekaan niin rapakuntoisia kuin on luultu tai annettu ymmärtää. Itse asiassa suomalaiset ovat terveempiä kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Sepelvaltimotaudit ja selkävaivat ovat vähentyneet ja väestön kolesteroli- ja verenpainearvot alentuneet.
Myös työikäisten työkyky ja iäkkäiden ihmisten toimintakyky ovat kohentuneet. Esimerkiksi puolen kilometrin kävelylenkki taittui sutjakkaasti noin 8-10 prosenttiyksikköä suuremmalta osalta alle 65-vuotiaita kuin 20 vuotta sitten. Yhtä lailla yllättävää oli, etteivät mielenterveysvaivat kasvaneetkaan, vaikka masennuksen perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on etenkin 1990-luvulla kasvanut. Selityksenä voi olla se, että hoitoon hakeudutaan entistä aikaisemmin. Kun lääkärit määräävät psyykenlääkkeitä aiempaa herkemmin, masennus ei ennätä äityä pahaksi.
Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, miksi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut. Johtuisiko se työelämän rajuista muutoksista ja työantajien koventuneista asenteista?
Kohentuneen terveyden vastapainoksi tulevaisuudessa on melkoisia uhkia. Alkoholin käytön ja tupakoinnin ohella yksi suurimmista huolista on ylipaino. Kuitenkin suomalaiset kävelevät ja harrastavat vapaa-ajan liikuntaa enemmän kuin ennen ja syövätkin aiempaa terveellisemmin. Tästä huolimatta kansalaiset lihovat.
Paisumiselle on kuitenkin syynsä: elämme lihottavassa ympäristössä. Vaikka suomalaisten ruokavalio on parantunut, paino nousee herkästi, koska moni työ on fyysisesti helppoa. Energiaa ei kulu riittävästi myöskään töiden ulkopuolella, sillä vapaa-ajan viettotavat ovat hyvin passiivisia.
Lihavuus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä. Etenkin miesten lihavuus on lisääntynyt hurjasti. Lihavien miesten osuus on kasvanut yli 70 prosenttia ja naisten yli 30 prosenttia. Työikäisistä yli puolet on ylipainoisia, ja viidesosa on selvästi lihavia.
Tutkijat voivat luetella kymmeniä sairauksia, jotka liittyvät lihavuuteen. Niistä tärkein ja uhkaavin on kovaa vauhtia yleistyvä aikuistyypin diabetes, mutta myös verenpainetaudilla ja sepelvaltimotaudilla sekä rinta- ja paksusuolisyövillä on yhteys lihavuuteen. Vatsaontelon sisään eli vyötärölle kerääntyvä rasva on monien sairauksien kannalta vaarallista.
Terveystutkimuksen mukaan suomalaiset liikkuvat. Liikunta ei kuitenkaan erityisemmin laihduta, vaan auttaa lähinnä painonhallinnassa. Painoa on pudotettava muilla keinoilla.
Tutkimuksen päätulos kuitenkin on, että suomalaiset ovat nyt terveempiä kuin 20 vuotta sitten. Terveyspalvelujen saatavuus on parantunut, mutta siitä huolimatta noin kolmannes kokee, ettei saa terveyspalveluja riittävästi. Parikymmentä vuotta sitten palvelujen puutetta valitti 40 prosenttia kansalaisista.
Jotain ristiriitaa on siinä, että vaikka lääkäreitä ja terveyspalveluja on nyt enemmän kuin 20 vuotta sitten, lääkäreistä ja terveydenhoitopalveluista ei ole koskaan ollut niin suurta pulaa kuin nyt. Kansalaiset tietenkin vanhetessaan tarvitsevat ja käyttävät enemmän palveluja kuin aikaisemmin. Myös parantuneet hoitomenetelmät ovat kiistatta lisänneet palvelujen kysyntää. Mutta ehkäpä myös sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintatavat ovat jämähtäneet 20 vuoden takaiselle tasolle niin, etteivät ne enää kykene vastaamaan nykyajan kansalaisten tarpeisiin.