Suomalaiset ovat toistaiseksi lahjoittaneet vähän varoja Lähi-idän konfliktin uhrien avustamiseksi.
Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Lähi-itä -keräys on parissa viikossa tuottanut noin 45 000 euroa. Sotatoimien jalkoihin jääneitä lapsia avustava Unicef on saanut kokoon noin 5 000 euroa.
SPR ja Unicef eivät vielä ole järjestäneet lipaskeräystä Lähi-idän uhreille. Keräykset ovat kuitenkin harkinnassa. Tähän asti valtaosa varoista on kertynyt puhelin- ja nettilahjoituksista.
SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laihon mukaan kasaan saatu summa "ei riitä vielä ollenkaan". Avuntarve Etelä-Libanonissa on arvioitu sellaiseksi, että Suomen SPR:n katastrofirahastosta on jo otettu 200 000 euroa alueen väestön avustamiseen.
Kansainvälinen Punainen Risti on pyytänyt Libanoniin kaikkiaan noin 72 miljoonaa euroa. Avusta osa menee myös Israeliin.
Suomen kaikkien aikojen lahjoitusennätys syntyi Aasian tsunamikatastrofin jälkeen, kun suomalaiset lahjoittivat yli 26 miljoonaa euroa. Vuoden 1999 Kosovo-keräys puolestaan tuotti 9 miljoonaa.
Kansainvälisen Punaisen Ristin avustusohjelmat laajenevat Libanonissa jatkuvasti, joten lahjoituksille on käyttöä. Avuntarve kasvaa entisestään, kun jälleenrakennus saadaan aikanaan käyntiin.
Laiho arvelee Lähi-idän konfliktin pitkäaikaisuuden ja kokonaistilanteen sekavuuden nostavan kynnystä avun antamiseen: Israel kertoo kaupunkiensa rakettipommituksista, Israelin ilmaiskut tappavat libanonilaissiviilejä, Hizbollah-taistelijat toimivat Libanonin sisällä ja Iran ja Syyria hääräävät taustalla.
"Asioita seuraavankin voi olla vaikea hahmottaa, kuka siellä tarvitsee apua", Laiho sanoo.
Hänen mukaansa fakta on kuitenkin se, että eteläinen Libanon on laajoilta alueilta tuhottu raunioiksi, ja siellä siviilien avuntarve on suurin. Libanonin sisäisten pakolaisten määrän on arvioitu kasvaneen jo 700 000 ihmiseen, ja noin 1 000 siviiliä on kuollut.
Laihon mukaan avustushalukkuutta lisää luonnollisesti se, jos uhrien tai vaarassa olevien joukossa on suomalaisia kuten tsunamissa. Israelin ja Hizbollahin taistelu on toistaiseksi vaatinut yhden suomalaisen YK-sotilaan hengen. Viestimissä runsaasti näkyvyyttä ovat saaneet Libanonista onnistuneesti evakuoidut suomalaiset.
Suomen Unicefin keräysjohtaja Liisa Susiluoto kertoo, ettei Unicef aloita suurempaa keräyskampanjaa ennen kuin avun perillemenosta on saatu varmuus.
Sotatoimialueen riskeistä kertoo, että Unicefin ensimmäisestä 30 rekan kolonnasta pääsi lopulta perille vain kymmenen. Taistelevat osapuolet eivät aina ole taanneet kuljetusten turvallisuutta.
Unicef on kuitenkin jo saanut käyntiin lasten tuhkarokko- ja poliorokotukset sekä toimittanut perheille vesisäiliöitä. Järjestö on erittäin huolestunut sota-alueen lasten henkisestä voinnista ja kiirehtii kriisihoidon aloittamista.
Monet ovat valitelleet, että 10 tai 15 euron kiinteä puhelinlahjoitus tuntuu melko suurelta tiukassa kuukausibudjetissa.
Liisa Susiluoto myöntää, että esimerkiksi viiden euron puhelinlahjoitus voisi madaltaa lahjoituskynnystä.
"Siinä kuitenkin puhelinoperaattori vie ison osan, joten suuremmat summat ovat järkevämpiä. Unicefin periaatteen mukaan keräyskulujen osuus ei saa nousta yli 15 prosentin. Nopeissa hätäaputilanteissa puhelinlahjoitus on kuitenkin erinomainen tapa."
Oheiskuluiltaan edullisinta on lahjoittaa netissä verkkopankkien kautta. Silloin myös avustussumman saa määrittää eurolleen itse.
Linkit verkkopankkilahjoitusten tekemiseen ja lahjoituspuhelimien numerot osoitteissa www.spr.fi sekä www.unicef.fi
SPR:n katastrofirahasto Nordea 221918-68000
Lahjoitukset Unicefille Nordea 152930-87