EVAn asennetutkimussarjan uusin osa osoittaa, että suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen, EMUun ja unionin laajentumiseen on muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Toisaalta halu erota EU:sta on vähäisempää kuin koskaan jäsenyyden aikana.
Suomalaiset ovat alkaneet sopeutua maamme EU-jäsenyyteen siinä määrin, että unionia pidetään nykyisin eräänlaisena kotipesänä. Tämä ilmenee paitsi yleisen EU-myönteisyyden kasvusta myös siitä, että unionin ulkopuoliseen maailmaan suhtaudutaan varauksellisesti. EU:n haluttaisiin antavan turvaa ulkopuolelta koettuja uhkia vastaan ja sen toivotaan antavan vastapainoa Yhdysvalloille sekä taloudellisesti että poliittisesti. Toisaalta monissa yksityiskohdissa EU:a kritisoidaan voimakkaammin kuin ennen.
Suomalaisten kanta maamme NATO-jäsenyyteen, ja yleensäkin sotilaalliseen liittoutumiseen on kielteinen. Tärkeimmät syyt vastustavaan kantaan ovat epäily Suomen vähäisestä sananvallasta NATOssa ja arvio jäsenyyden kielteisestä vaikutuksesta maamme ulkoiseen turvallisuuteen.
Kansainvälisyyden etenemistä pidetään todennäköisenä mutta siihen suhtaudutaan varauksellisesti: ennen kaikkea haluttaisiin säilyttää nykyiset kansainvälisen yhteistyön rakenteet. Globaalistuminen synnyttää lähinnä epätietoisuutta ja epäilyä suomalaisissa. Erityisesti pelätään työpaikkojen pakoa halpamaihin ja EU:n haluttaisiinkin toimivan tätä kehitystä vastaan.
Kansalaiset eivät arvosta europarlamenttia nykyisellään kovin korkealle, eivätkä sen kesäkuiset vaalitkaan herätä juuri innostusta. Parlamentin asemaa haluttaisiin kuitenkin vahvistaa. Tutkimuksessa on kartoitettu myös suomalaisten näkemyksiä unionin perustuslaillisesta sopimuksesta sekä maailmantalouden ja -politiikan keskeisiin kysymyksiin kohdistuvia odotuksia ja toiveita.
Raportti kokonaisuudessaan on luettavissa EVAn verkkosivuilta osoitteesta www.eva.fi/raportit