Suomalaisten tiedontarve ennen pandemiaa tyydytettiin tutkimuksen mukaan paremmin kuin monien muiden eurooppalaisten. Suomalaiset olivat myös jo etukäteen verrokkejaan innokkaampia ottamaan pandemiarokotteen sekä itselleen että lapselleen.
EU:n rahoittamassa tutkimuksessa Suomen vertailumaina olivat Englanti, Italia ja Romania. Näissä kaikissa kansalaiset kokivat olleensa huonommin informoituja kuin mitä suomalaiset arvioivat olleensa. Kysely tehtiin viime vuoden heinä-elokuussa.
Professori Andrea Pugliese Trenton yliopistosta kertoi tutkimuksesta alustavia tuloksia EU-tutkimuksia esittelevässä kansainvälisessä seminaarissa Italian Padovassa.
--?Suomalaisista liki 92 prosenttia katsoi saaneensa riittävästi tietoa sikainfluenssasta, kun esimerkiksi italialaisista ja romanialaisista tietomääräänsä tyytyväisiä oli vain runsaat puolet.
Suomalaiset töihin sairaanakin
Suomalaiset olivat etukäteen myös vertailukansoja innokkaampia ottamaan pandemiarokotteen. Vastanneista 86 prosentilla oli kesällä aikomus ottaa rokotus ja 91 prosenttia halusi sen lapsilleen. Vertailumaissa rokotusinto oli yleensä hieman laimeampaa, mutta Italiassa lapsilleen piikin halunneita oli jopa enemmän kuin Suomessa.
Sen sijaan suomalaiset olisivat menneet muita tunnollisemmin töihin tai kouluun sairaanakin, jos taudin oireet olisivat olleet lieviä. Kotiin olisi jäänyt huilaamaan vain noin 60 prosenttia suomalaisista, kun taas esimerkiksi italialaisista yli 80 prosenttia pitäisi vastaavassa tilanteessa lepopäivän.
Informaatiokuilut on vältettävä
Viime vuonna pandemia pääsi yllättämään, eikä väestön reaktioita osattu ennustaa. Nyt ihmisten asenteita ja käyttäytymistä mittaava tutkimus tähtää Pugliesen mukaan siihen, että seuraavalla kerralla tiedetään enemmän. Tärkeä olisi myös tietää, miten koulujen sulkeminen vaikuttaisi pandemian kulkuun.
EU:n tartuntatautiyksikön varajohtaja Anna Lönnroth pitää tärkeänä, että pandemiaan liittyneet informaatiokuilut vältetään seuraavalla kerralla. Esimerkiksi rokotetta ei ensin haluttu, sitten sen olisivat halunneet kaikki.
Valtioiden tilatessa lääkkeitä ja rokotteita kenelläkään ei ollut riittävästi tietoa tulevasta. Esimerkiksi Ruotsissa tilattiin kaksi rokoteannosta jokaiselle ja suuri osa jäikin käyttämättä. Lönnroth ei pidä tätä kuitenkaan pahana asiana.
--?Tilataanhan puolustusvoimillekin paljon sellaista, mitä ei koskaan haluttaisi käyttää, hän toteaa.
Pandemiarokote nenäsumutteena
--?Influenssa on vaikea vastustaja, koska se on ennalta tuntematon. Nyt ei kuitenkaan voida jäädä vain istumaan ja odottamaan seuraavaa pandemiaa. Eurooppalainen huippuasiantuntijoiden valmiusjoukko on jo verkostoituneena ja valmiina reagoimaan ja tunnistamaan uusia virustulokkaita.
EU:ssa satsataan nyt myös vahvasti lääke- ja rokotekehitykseen. Nykyisten viruslääkkeiden suurin heikkous on, että ne tehoavat vain taudin alkuvaiheessa. Rokotteiden tuotanto taas on liian hidasta, sanoo Lönnroth.
Nyt on jo kehitteillä muun muassa nenäsumutteena annettava pandemiarokote. Se vaikuttaa tässä vaiheessa sekä turvalliselta että tehokkaalta, ja sen valmistus on nopeampaa, koska sitä ei kasvateta kananmunassa. Myös uusia viruslääkkeitä on tulossa.