Kaupoissa yleistyneitä täydennettyjä elintarvikkeita käytetään usein turhan takia. Suomalainen ruokavalio sisältää riittävästi vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita, joten niiden ylenpalttinen nauttiminen on tarpeetonta tai joissakin tapauksissa jopa haitallista.
Elintarvikevirasto on selvittänyt täydennettyjen elintarvikkeiden kulutusta ja käyttötapoja. Täydennetyt elintarvikkeet ovat tuotteita, joihin on lisätty erilaisia ravintoaineita. Sellaisia ovat esimerkiksi mehut, joihin on lisätty useita eri vitamiineja tai juomat, joihin on lisätty kalsiumia.
Suunnittelija Susanna Raulio Elintarvikevirastosta sanoo, että esimerkiksi kymmenen vitamiinin mehujen sijasta on parempi ostaa ihan tavallista täysmehua.
Sitä vastoin useat kalsiumia sisältävät tuotteet ovat välttämättömiä sellaisille, jotka eivät voi allergian takia käyttää maitotuotteita. Tässä tapauksessa käyttö ei ole turhaa.
"Täydennetyissä elintarvikkeissa ei ole yleensä niin paljon ravintoaineita, että niiden käyttö olisi haitallista. Haitalliseksi ravintoaineiden saanti saattaa muuttua siinä tapauksessa, jos ihminen nauttii täydennettyjen tuotteiden lisäksi ravintoainevalmisteita pillerien muodossa", Raulio arvioi.
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta uskoi saavansa normaalista ruokavaliosta riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta silti viidennes vastaajista käytti joko täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintoainevalmisteita.
Erityisesti B- ja C-vitamiineja, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia arveltiin tarvittavat normaalin ruokavalion lisäksi. Käytetyimmät elintarvikkeet olivat kuitenkin mehut ja juomat, joihin on lisätty C-vitamiinia.
Ongelmaksi koetaan se, että toisessa EU-jäsenmaassa markkinoilla olevan tuotteen on päästävä markkinoille myös Suomessa, minkä takia täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima vähittäiskaupoissa on lisääntynyt voimakkaasti.
Suomessa on kuitenkin pidetty tärkeimpänä, että kansalaisten ravitsemustarve toteutuu. Tuoreimpien tutkimusten mukaan suomalaiset saavat ruoasta kaikkia ravintoaineita riittävästi.
Raulio korostaa, että Elintarvikeviraston tarkoitus ei ole ryhtyä rajoittamaan tai kieltämään tarjontaa kaupoissa. Tarkoitus on herätellä kuluttajia pohtimaan, mikä on tarpeellista kuluttamista.
Tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä Gallup Elintarviketieto Oy:n internetvälitteistä Gallup-Kanavaa ja tutkimus toteutettiin tämän vuoden touko-kesäkuun vaihteessa. Tutkimukseen osallistui 1537 yli 15-vuotiasta suomenkielisistä henkilöä.