Suomalaiset katselivat viime vuonna päivittäin televisiota keskimäärin 2 tuntia ja 49 minuuttia. Kymmenen viime vuoden aikana tv:n katselu on lisääntynyt peräti puoli tuntia, ilmenee tutkimusyritys Finnpanelin tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2005 televisio tavoitti päivittäin keskimäärin 76 prosenttia eli liki 3,5 miljoonaa kymmenen vuotta täyttänyttä suomalaista.
Eniten eli kuusi prosenttia ruudun katsomista lisäsivät nuoret, 15--24-vuotiaat. Suurin osa tästä kasvusta meni Subtv:n piikkiin, mutta myös myös uusien musiikkikanavien MTV Finlandin ja VoiceTV:n sekä ulkomaisten kanavien katselu kasvoi.
-- Tv on pitänyt hyvin pintansa kovassa kilpailussa kuluttajien ajankäytöstä. Kymmenen viime vuoden aikanahan ovat ihmisten ulottuville tulleet laajasti myös esimerkiksi internet, mobiilipalvelut, videopelit ja dvd, kertoi Finnpanelin tutkimusjohtaja Lena Sandell television katselua esitelleessä tiedotustilaisuudessa perjantaina Helsingissä.
Kaikki kanavat voittajia
Koko väestön tasolla suosituin kanava oli MTV3, jota katsottiin lähes tunti päivässä. Toisena seurasi TV1 noin 40 minuutilla ja kolmantena TV2 reilulla puolella tunnilla. Seuraavina tulivat Nelonen (19 minuuttia), Subtv (7 minuuttia) sekä muut kanavat (esimerkiksi MTV Finland, Urheilukanava) yhteensä 14 minuutilla.
-- Merkille pantavaa on, että kasvua oli lähes kaikkien kanavien kohdalla, Sandell huomautti. Katseluosuuksien tarkastelu ikäryhmittäin paljastaa, että MTV3 on tasaisen vahva kaikissa ryhmissä. Kaikkien kaupallisten kanavien yhteen laskettu katseluosuus on erityisen vahva 10--44-vuotiaiden parissa.
Ahonen liimasi kansan ruudun ääreen
Aiempia vuosia noudattaen suurimmat katsojamäärät keräsi viime vuonnakin itsenäisyyspäivä. Kirkkaasti vuoden katsotuin ohjelma oli tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto TV1:llä, jota tuijotti lähes 2,3 miljoonaa suomalaista.
Yllättävintä oli se, että myös nuoret katsoivat lähetystä vastaanotolta. Ikäryhmässä 10--24-vuotiaat ohjelma oli kolmanneksi suosituin (230 000 katsojaa), kun voittaja eli MTV3:n Idolsin avauslähetys syyskuussa keräsi noin 290 000 nuorta katsojaa.
Varsinainen ruutumagneetti oli mäkihyppääjä Janne Ahonen, joka veti monta televisio-ohjelmaa katsojalistan kärkeen.
Esimerkiksi MTV3:n lähetys mäkihypyn maailmancupista 6. tammikuuta vuonna 2005 kokosi tv:n ääreen noin 1,4 miljoonaa suomalaista. Tuossa kilpailussa ratkesi mäkiviikon voitto Ahosen hyväksi. Urheiluhullu Suomen kansa kerääntyi sankoin joukoin töllöttimien eteen myös 10. elokuuta, jolloin TV2 lähetti ohjelman yleisurheilun MM-kilpailuista. Tero Pitkämäen kohtaloa jännitti liki 1,4 miljoonaa suomalaista.
"Sovittimien kehitys tasaista"
Digisovittimia on tällä haavaa 830 000 kotitaloudessa, eli 35 prosentilla on joko antenni-, kaapeli- tai satelliittivastaanottoon tarkoitettu digisovitin tai digitelevisio.
Miljoonasta antennitaloudesta puolella on nykyisin digisovitin. Kaapeliliittymiä on maassamme niin ikään miljoona, mutta niistä vasta noin joka viides on digiajassa.
Useampia digisovittimia on 160 000 taloudessa.
-- Digisovittimien kehitys on ollut tasaista ja edennyt hissukseen, Sandell sanoi. Suomessa on kaikkiaan nelisen miljoonaa televisiovastaanotinta, joista puoli miljoonaa kesämökeillä. Miljoonaan töllöttimeen on tätä nykyä liitetty digisovitin.