Suomalaisten ja japanilaisten taidekäsitykset muistuttavat paljon toisiaan, ilmenee Soile Yli-Mäyryn väitöskirjasta Esteettinen kokemus kulttuurisiltana — Soile Yli-Mäyryn taide kiinalaisen, japanilaisen ja suomalaisen yleisön kokemana.
Kuvataiteilija Soile Yli-Mäyryn väitöskirja osoittaa, että japanilaiset ja suomalaiset kokevat Yli-Mäyryn taiteen jokseenkin samalla tavalla, joka poikkeaa selvästi kiinalaisten näkemyksistä.
Hyvä esimerkki on se, kuinka abstraktiksi Yli-Mäyryn taide koettiin. Kun suomalaisista ja japanilaisista noin 15 prosenttia katsoo taiteilijan töiden edustavan abstraktia taidetta, kiinalaisten kohdalla vastaava luku nousee peräti yli 45 prosentin.
Samansuuntainen on myös Yli-Mäyryn näyttelyn vaikutus käsitykseen taiteesta. Näyttely muutti jonkin verran tai huomattavasti neljäsosan suomalaisista ja japanilaisista taidekäsitystä. Kiinalaisten osalta vastaava luku ponkaisee yli 75 prosentin.
Yli-Mäyryn tutkimustuloksista ilmenee, että japanilainen suhtautuu taideteoksiin pidättyvästi, mutta suomalainen alkaa luoda näkemästään teoksesta tarinaa.