Mustaa niqab-huntua käyttävä suomalaisnainen Sanna ilmestyi keskiviikkona kuvaruutuihin Syyriassa sijaitsevalta pakolaisleiriltä, jossa muun muassa uutiskanava CNN oli häntä haastatellut. Nainen kertoi muuttaneensa marokkolaislähtöisen miehensä ja lastensa kanssa Isis-järjestön alueelle Syyriaan neljä ja puoli vuotta sitten. Nyt nainen haluaisi palata lastensa kanssa Suomeen.
Toivetta ei kannata ihmetellä. Islamilaista valtakuntaa rakentaneen terroristijärjestön kalifaatti on murskana, sen taistelijat suureksi osaksi kuolleita ja antautuneita ja alueella eläneiden omaisten tulevaisuus tyhjän päällä.
Nyt monissa maissa mietitään kuumeisesti, miten suhtautua paluuta lähtömaihinsa havitteleviin taistelijoihin ja näiden perheenjäseniin. Suomalaisnainen neljän lapsensa kanssa antoi ongelmalle kasvot Suomessa.
Nainen sanoi katuvansa lähtöä Syyriaan. Hän vakuutti voivansa elää normaalia elämää Suomessa, jos pääsee palaamaan.
Vähintä, mitä Isisin tueksi lähtenyt ihminen voi osoittaa, onkin katumus. On toinen asia, riittääkö se.
Kiperintä pohdintaa joudutaan käymään siitä, miten suhtautua Isisin riveissä väkivaltaan ja sotarikoksiin osallistuneisiin henkilöihin. Luottaminen kalifaattiin ja sen väkivallan kyllästämään ajatteluun todistaa fanatismista. Lauhtuuko kiihko mielestä siinä vaiheessa, kun palaaja astuu Suomeen?
Katse kääntyy myös Suomen islamilaisiin johtajiin. Heiltä pitää edellyttää uskonveljien ja -sisarten ohjaamista rauhanomaisen opin tielle.
Entiset Isis-taistelijat ovat ilmeinen turvallisuusriski. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi keskiviikkona, että terrorististen järjestöjen riveissä ulkomailla taistelleiden henkilöiden paluuta Suomeen ei pitäisi "lähtökohtaisesti" sallia.
Suomen kansalaisia ei kuitenkaan voi lain mukaan estää palaamasta. Matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa kriminalisoitiin Suomessa joulukuussa 2016. Moni lähti rakentamaan kalifaattia jo ennen sitä. Joka tapauksessa vaaditaan palaajien tiukkaa valvontaa.
Ruotsi ehdotti torstaina, että Isis-terroristien tuomitsemiseksi perustettaisiin kansainvälinen sotarikostuomioistuin. Esitys voisi toimia Isis-johtajien kohdalla.
Jugoslavian sotarikostuomioistuin istui parikymmentä vuotta. Sotarikoksista haastettuja oli 161, ja vankeustuomioita jaettiin 83. Kun Isisin raakuuksiin osallistui jopa tuhansia henkilöitä, sotarikostuomioistuimen urakka olisi valtava.
Jos ja kun Isis-taistelijoita palaa Suomeen, heidän tekojaan jouduttaneen selvittämään myös Suomen oikeusistuimissa. Se on työlästä ja kallista mutta tärkeää. Sotarikoksista ei pidä selvitä ilman seurauksia.
Isis-taistelijoiden alaikäiset suomalaiset lapset kuitenkin tarvitsevat ennen kaikkea turvaa ja monet pitkäaikaista apua. Heidät pitää päästää palaamaan.
Tätä vaativat jo YK:n lasten oikeuksien julistus ja yleinen inhimillisyys. Lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa teoista tai harhautuneesta ajatusmaailmasta.