Suomalainen syö perunansa yhä useammin valmisteena. Alkuperäisyyden tuntua haetaan kuorellisista pakasteperunoista.
Kahmaisetko perunat kaupan pakastealtaasta kärryysi mieluiten ristikoina, palleroina, tikkuina, kiekkoina vai kenties laatikkovalmiina suikaleina tai muusina?
Perunan kulutus Suomessa on hiljalleen siirtynyt sekä koti- että laitoskeittiöissä yhä enemmän kuoriperunoista perunavalmisteisiin.
Lähes joka kolmas peruna syödään Suomessa nykyään teollisena jalosteena, vähintään valmiiksi kuorittuina, arvioi MTK:n peruna-asiamies Antti Lavonen.
Hänen mukaansa perunajalosteiden kulutus ylitti Saksassa jo viitisen vuotta sitten kuoriperunan kulutuksen.
– Sama suuntaus näkyy Suomessakin.
Kuluttaja hakee perunoista nyt ennen kaikkea helppo- ja monikäyttöisyyttä, Pohjolan Perunan viestinnästä vastaava Nina Louet-Kylmänen toteaa. Samaa sanoo Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Katja Pethman.
– Puolivalmisteet tai valmiit tuotteet helpottavat kiireisen arkea, kun ruoanvalmistusta ei tarvitse aloittaa perunoiden pesemisestä ja kuorimisesta.
Ranskanperunat pitävät perunavalmisteiden ykköspaikkaa, mutta myös niitä myydään entistä enemmän mielikuvilla.
Kotimaiset valmistajat pyrkivät vastaamaan lähiruokaa ja elämyksiä arvostavien kuluttajien toiveisiin esimerkiksi puikulaperunoista valmistetuilla premium-ranskalaisilla, luomuperunapakasteilla ja kuorellisilla ranskanperunoilla.
– Kuorellisista ranskanperunoista haetaan etenkin maanläheisyyttä ja tee-se-itse-vaikutelmaa, Louet-Kylmänen arvelee.
Todellisuudessa kauppojen pakastealtaiden ranskanperunoista valtaosa on muuta kuin kotimaista tuotantoa. Kilpailu perunoista käy kovana, ja sitä koventaa perunan suuri ylituotanto Keski-Euroopassa. Lavosen mukaan Suomeen tuodaan vuosittain 17 miljoonaa kiloa pakastettuja perunajalosteita, suurin osa ranskalaisia.
– Tehtaat voivat esimerkiksi Belgiassa ostaa perunoita kahdella sentillä kilo. Suomessa tehtaat maksavat suomalaisesta perunakilosta noin 15 senttiä. Tuontikustannukset Keski-Euroopasta laivalla eivät ole kovin suuret, joten kotimaisten tuottajien on todella vaikea vastata kilpailuun, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto sanoo.
Apetitin tänä syksynä 700 suomalaisella teettämän tutkimuksen mukaan perunan kulutus on pysynyt viimeisen vuoden aikana ennallaan. Perinteisten kuoriperunoiden kulutus laskee MTK:n Lavosen mukaan muutamalla prosentilla vuosittain.
– Tämä lasku korvaantuu osittain teollisten perunatuotteiden käytön lisäyksellä, hän toteaa.
Apetitin perunapakasteiden myyntimäärät ovat tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarisen mukaan pysyneet tasaisena kolmen viime vuoden ajan.
– Pakasteissa ennustetaan kuitenkin pientä kasvua, etenkin pakasteperunamuusista.
Tuomisto piirtää perunankulutukseen selkeän ikäjakauman.
– Vanhat syövät vielä kuoriperunoita, mutta nuoriso kuorittuja tai jollakin tavalla jalostettuja perunoita.
Ruokakulttuurikin on muutoksessa. Tutkimusten mukaan suomalaiset syövät vuosittain noin 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella. Se tarkoittaa noin kolmea ateriaa viikossa jokaista suomalaista kohden.
– Kodin ulkopuolella tarjotussa ruoassa kuoriperunoita on vain vähän. Kouluilla ja työpaikoilla tarjottu peruna on käytännössä aina valmiiksi kuorittua, Tuomisto toteaa.
Kotimaisetkin jalostajat käyttävät tuotteisiinsa myös muuta kuin suomalaista perunaa. Apetitin valmistamien perunatuotteiden vähittäiskaupassa myydyistä kiloista 97 % on alkuperältään kotimaista perunaa.
– Tuontia tai alihankintaa hyödynnämme silloin, jos sopivaa raaka-ainetta tai valmistusteknologiaa ei itseltämme löydy. Esimerkiksi mikrotettavaan purkkimuusiin tuodaan perunapellettiä ulkomailta, Haarasilta-Suutarinen kertoo.
Kotimainen peruna olisi kuitenkin ekologinen vaihtoehto, Tuomisto muistuttaa.
– Kotimaisissa perunoissa käytetään paljon vähemmän torjunta-aineita kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi perunan hiilijalanjälki on noin puolet pastaan eli vehnään ja kolmannes riisiin verrattuna. Peruna tarvitsee sekä vettä että pinta-alaa vähemmän kuin vehnä ja riisi.
Pethman kehottaa lukemaan perunavalmisteiden pakkausmerkintöjä.
– Mitä useammin esimerkiksi ranskanperunoita syö, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota etenkin suolan ja tyydyttyneen rasvan määrään. Öljyistä rypsiöljy on yleensä paras vaihtoehto, Pethman kertoo.
Peruna pyrkii vastaamaan trendeihin
Pastan, riisin, nuudeleiden lisäksi myös kasvikset ja juurekset ovat viime aikoina syöneet perinteisen perunan kulutusta.
Kasvisten kysyntään valmistajat vastaavat tuunamalla perunapakasteitaan.
– Kasvisten ja juuresten lisääminen elintarvikkeisiin, ja niin myös perunatuotteisiin, on nyt se juttu, Pohjolan Perunan Nina Louet-Kylmänen sanoo.
Kuluttajille tarjotaan esimerkiksi erilaisia perunoiden ja uunijuuresten yhdistelmiä sekä perunakeittokasviksia.
Perunapohjaisia tuotteita alkaa näkyä myös leivontaosastoilla. Kuivaperunatuotteita markkinoidaan muun muassa keliaakikoille.
– Gluteenittomat perunatuotteet ovat monelle tervetullut lisä leivontaan, leivitykseen ja sidosaineeksi kastikkeisiin, Louet-Kylmänen sanoo.
Onko ilmassa vielä mitään merkkejä perunan uudesta noususta?
– Lajikkeiden kirjo on ainakin viime vuosina lisääntynyt. Jokaisen makuun löytyy nykyään varmasti sopiva lajike. Voihan olla, että esimerkiksi jostakin värillisestä perunasta tulee uusi juhlapöydän herkku, MTK:n Antti Lavonen sanoo.
– Sinistä Blue Congoa ja tavallista perunaa yhdistämällä perunamuusista voi tehdä vaikka Suomen lipun juhlavuoden kunniaksi.