Ministeri Olavi J. Mattilan petossyytteet ovat jälleen nostaneet julkisuuteen Afrikan maista lähetetyt huijauskirjeet, joiden avulla suomalaisiltakin on petkutettu varoja miljoonien eurojen arvosta.
Keskusrikospoliisin mukaan Afrikkaan menetettyjen rahasummien tarkkaa määrää on vaikea arvioida.
"Kaikki huijaukset eivät suinkaan tule poliisin tietoon, sillä uhrit eivät aina halua kertoa muille virheliikkeistään", sanoo rikosylikonstaapeli Ossi Kähönen keskusrikospoliisista.
Poliisille kertominen ei uhria aina edes auta. Keinot huijausten selvittämiseksi ovat rajalliset, sillä monien Afrikan maiden poliisivoimien tarjoama virka-apu jättää toivomisen varaa.
Poliisia huolettaa erityisesti se, että velkaantuminen Afrikan-bisneksissä on johtanut huijareiden uhrit rikoskierteeseen, kun he ovat laittaneet vahingon kiertämään.
Juuri näin epäillään tapahtuneen Mattilankin kohdalla, sillä entinen ulkoministeri ja Valmetin pääjohtaja menetti lehtitietojen mukaan Afrikan-liiketoimissaan yli 800 000 euroa.
Kähösen mukaan yleisön tietoisuus niin sanottujen nigerialaiskirjeiden riskeistä on vuosien mittaan kasvanut, mutta edelleen joka vuosi niiden tarjoamiin houkutuksiin tarttuu useita suomalaisia.
Kirjeitä on ollut Suomessa liikkeellä 90-luvun alusta lähtien, mutta esimerkiksi Ruotsissa huijauskirjeisiin tutustuttiin ensi kerran jo 50-luvulla.
Afrikkalaishuijarit lupaavat yhteistyökumppaneilleen mittavia tuottoja, jos nämä auttavat esimerkiksi syrjäytetyn hallitsijan rahavarojen siirrossa tililtä toiselle. Toisissa kirjeissä puolestaan kerrotaan hulppeista miljoonaperinnöistä tai timanttikaupoista, ja onpa huijauskirjeitä lähetelty Nigerian jalkapalloliitonkin nimissä.
Aluksi huijarit eivät pyydä yhteistyökumppaniltaan rahaa, mutta ennen pitkää he ilmoittavat tarvitsevansa rahallista apua esimerkiksi verojen tai lahjusten maksuun.
Internetissä on useita huijausyrityksistä kertovia sivuja, joilta löytyy kymmeniä eri versioita huiputustarinoista. Kähönen ihmettelee huijareiden tarjouksiin tarttuneiden suomalaisten sinisilmäisyyttä.
"Retkuun menneiden joukossa on yllättävän paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä", hän kertoo.