Suomalaiset rakennusyritykset eivät odota, että niille irtoaisi Irakin jälleenrakennuksesta kovin mittavia urakoita. Tarkemmin tilannetta on kuitenkin vaikea arvioida ennen kuin sota on saatu päätökseen ja alueelle perustettu jonkinlainen siviilihallinto.
"Tilaajat ja rahoittajat pitää voida tunnistaa ennen kuin hankkeista voi neuvotella. Kehitystä toki seurataan ja ollaan mukana siltä osin, kuin se on mahdollista", Rakennusteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia sanoo.
Arvio on, että sodan päättymisen jälkeenkin Irakissa on vähintään puoli vuotta vain sotilashallinto eikä isompia rakennusurakoita sinä aikana varmaankaan saada käyntiin.
RT:n toimitusjohtaja Terho Salo huomauttaa, että edellisen Persianlahden sodan jälkeen valtaosa Kuwaitin jälleenrakennuksen urakoista meni amerikkalaisille yhtiölle ja osa urakkasopimuksista tehtiin jo ennen sodan loppumista. Suomalaisia oli Kuwaitissa mukana lähinnä amerikkalaisten alihankkijoina ja mm. satamalaitteiden toimittajina.
Luultavasti pelin henki on aika lailla sama myös Irakissa. Yhdysvaltain hallitus on ehtinyt jo sopia eräiden amerikkalaisyhtiöiden kanssa mm. vesihuoltoon, satamatoimintoihin ja öljylähteiden korjauksiin liittyvistä pienehköistä jälleenrakennusurakoista.
Salo arvioi, että suomalaisyritysten osaamiselle voisi sinänsä olla käyttöä mm. Irakin vesihuollon uudelleenrakentamisessa. Lisäksi suomalaisilla on entistä Irak-kokemusta jo 1970- ja 1980-lukujen hankkeista.