Helsinki
Suomalaiset eivät halua, että EU:lle valittaisiin yhteinen presidentti. Euroopan parlamentin tiedotustoimiston mielipidemittauksessa 82 prosenttia vastusti ajatusta presidentistä, joka edustaisi EU:ta kansainvälisesti ja jolla olisi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa samankaltainen asema kuin Suomen presidentillä.
EU-presidentin valintaa kannatti vain 14 prosenttia. Mielipidemittauksen teki Suomen Gallup ja vastaajia oli tuhat. Haastattelut tehtiin puhelimitse lokakuun lopulla.
EU:n muuttaminen liittovaltioksi ei sekään nostattanut suurta innostusta. Yli puolet, 54 prosenttia, pitäisi EU:n nykyisellään. Yhdeksän prosenttia tunnustautui liittovaltion kannattajiksi ja 21 prosenttia halusi nykyistä löyhemmän unionin.
Europarlamentaarikko Mikko Pesälä (kesk.) katsoi mittauksen osoittavan, että suomalaisilla on yleensä hyvin valistunut kuva EU:sta.
"Tässä on hyvin järkeviä kannanottoja", Pesälä sanoi.
Kysyttäessä, mitä asioita halutaan siirtää jäsenmailta EU-tasolla päätettäviksi oli kansalaisilla varsin varovainen linja. Kaksi aihealuetta sai enemmistön kannatuksen: ympäristöasiat ja kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät asiat. Molempia kannatti 54 prosenttia vastanneista.
Melko suurta kannatusta nauttivat myös ajatukset, että alkoholipolitiikka (45 prosenttia) ja kansalaisten perusoikeuksiin liittyvät asiat (40 prosenttia) tulisivat EU:n hoitoon.
Kansallisella tasolla vastaajat halusivat mieluiten säilyttää verotuksen, ulkopolitiikan, poliisivoimat, maatalouspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan.
Ei suurta intoa äänestää
EU-parlamentin asema haluttiin sekin säilyttää ennallaan. Puolet vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Hieman alle neljäsosa halusi vähentää parlamentin valtaa EU:n päätöksenteossa. Kansalaiset eivät kuitenkaan olleet kovin innokkaita käyttämään omaa valtaansa parlamentin valinnassa.
Vain 47 prosenttia ilmoitti olevansa varmoja, että he äänestävät seuraavissa parlamenttivaaleissa. Lukema oli samalla tasolla myös ennen edellisiä EU-parlamenttivaaleja kesäkuussa 2000, joissa äänestysvilkkaus jäi 31,4 prosenttiin.
Toisaalta kysely osoitti myös, ettei suomalaisilla ole kovin tarkkaa kuvaa siitä, kenellä EU:ssa on todellinen valta. Reilu kolmannes (35 prosenttia) arveli, että komissio on mahtavin unionissa. Vajaa kolmannes, eli 30 prosenttia uskoi parlamentin määräävän kaapin paikan. Vain 17 prosenttia asetti jäsenmaiden hallitusten muodostaman ministerineuvoston kärkisijalle.
Ministerineuvoston ja parlamentin asemaa haluttiin mieluiten vahvistaa: kummankin aseman korostamista kannatti noin kolmannes. Komission vallan kasvattaminen ei ollut suosittu ajatus.
Venäjää ei haluta EU:n jäseneksi
Suomalaisten kanta, ettei EU:n pitäisi enää kovin paljon muuttua, tuli näkyviin myös laajentumista koskevissa mielipiteissä. Yli kaksi kolmannesta, 69 prosenttia, katsoi, että laajentuminen voisi loppua, kun nykyiset hakijat ovat liittyneet. Vain 24 prosenttia halusi jatkaa EU:n kasvattamista. Mieluiten vastaajat toivoivat Norjan, Sveitsin ja Islannin liittyvän unioniin. Näitä maita kannatti jäseniksi yli kolme neljästä vastaajasta.
Naapurimaata Venäjää EU:n jäseneksi kannatti vain 22 prosenttia vastaajista. Vain Albania oli vähemmän suosittu tulokas, kun taas Jugoslaviaa ja Kroatiaa kannatti 36 ja 33 prosenttia. Turkki, joka on jo tunnustettu EU:n hakijamaaksi, mutta jonka kanssa ei vielä neuvotella jäsenyydestä, ei ollut kovinkaan suosittu tarjokas. Vain 29 prosenttia kannatti Turkin jäsenyyttä EU:ssa.
"Turkin kanssa on kyllä jo sovittu, että jäsenyysneuvottelut aloitetaan. EU ei voi siitä enää vetää takaisin", muistutti Pesälä.
Kansalaiset eivät pitäneet omia vaikutusmahdollisuuksiaan EU:n suuntaan kovinkaan kummoisina. Vastanneista yhteensä 93 prosenttia arveli, että he voivat vaikuttaa melko vähän tai ei juuri ollenkaan EU:n kehittämistä ja tulevaisuutta koskeviin asioihin.