Pääkirjoitus

Suo­ma­lai­set ase­moi­vat itsensä yhä enemmän oi­keis­toon – arvoja oh­jaa­vat nyt tur­val­li­suus ja mark­ki­na­ta­lous

SDP on kerännyt kesän gallupeissa yli 25 prosentin kannatuksen. Samaan aikaan kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset mieltävät itsensä aikaisempaa enemmän oikeistolaisiksi. Kuvassa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. kesäkuuta, jolloin eduskunta äänesti jalkaväkimiinojen kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta.
SDP on kerännyt kesän gallupeissa yli 25 prosentin kannatuksen. Samaan aikaan kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset mieltävät itsensä aikaisempaa enemmän oikeistolaisiksi. Kuvassa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. kesäkuuta, jolloin eduskunta äänesti jalkaväkimiinojen kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta.
Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Politiikan yksi kehityssuunta tarkentui yhden kyselyn tuloksissa menneellä viikolla. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan julkaiseman arvo- ja asennetutkimuksen mukaan oikeistolaiseksi itsensä tuntevien osuus on lisääntynyt Suomessa.

Ilmiö on maailmalta ja Euroopasta tuttu. Turvallisuuden kaipuu epävarmuutta huokuvassa historiallisessa tilanteessa nostaa pintaan arvoja, jotka ihmiset mieltävät poliittisesti oikeistolaisiksi.

Aseisiin ja armeijoihin halutaan lisää rahaa. Heikko talouskasvu ja julkisen talouden rahoitusvaikeudet korostavat näkemyksiä, joiden mukaan ongelmiin tepsivät oikeistolaisen politiikan ratkaisut. Markkinatalous ja turvallisuus ovatkin Evan kyselyn mukaan ratkaisevia tekijöitä oikeistolaistumisessa.

Viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan SDP on suosituin puolue. Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa sosiaalidemokraatteja äänestäisi nyt 25,4 prosenttia täysi-ikäisistä kansalaisista. Toiseksi suosituin on oikeistolainen päähallituspuolue kokoomus, jonka kannatus jäi 19,8 prosenttiin.

Kun nyt joka neljännen suomalaisen kannattama SDP lasketaan vasemmistoon ja suomalaisten tiedetään samaan aikaan oikeistolaistuvan, jokin yhtälössä herättää kysymyksiä.

Evan kyselyssä 31 prosenttia suomalaisista mielsi itsensä vasemmistolaiseksi. Osuus on pysynyt lähes ennallaan aikaisempiin kyselyihin verrattuna. Helsingin Sanomien mittauksessa SDP:n 25,4 prosentin ja Vasemmistoliiton 9,8 prosentin kannatuksella vasemmistopuolueita äänestäisi 35 prosenttia suomalaisista. Lisäksi vasemmistolaiseksi itsensä tuntevia on paljon vihreissä, jotka saivat gallupmittauksessa 8,0 prosentin kannatuksen.

Laskutoimituksesta voi vetää johtopäätöksen, että osa SDP:n kannattajista katsoo olevansa oikeistolaisia. SDP:n kannatuksen gallupnousu johtuneekin siitä, että kaikki oikeistolaiset eivät hyväksy hallituksen oikeistolaista talouspolitiikkaa, ja he äänestäisivät nyt oppositiopuolue SDP:tä.

Hallituksen leikkaava talouspolitiikka lienee romuttanut perussuomalaisten kannatuksen. Puolue pääsi hallitukseen viime eduskuntavaalien 20 prosentin äänisaaliilla, mutta nyt perussuomalaisten kannatus on pudonnut noin kymmeneen prosenttiin.

Evan kyselyn mukaan perussuomalaiset pitävät itseään nyt huomattavasti oikeistolaisempana kuin aikaisemmin eli oikeistolaistuminen näkyy selvimmin perussuomalaisten kannattajajoukossa. Heillä oikeistolaisuuden keskeinen mittari on maahanmuuton vastustaminen.

Poliittisesti keskustaan itsensä luokittelevien määrä jatkoi vähentymistä. Tämäkin kehitys vastaa yleismaailmallista linjaa; polarisaatio eli vastakkainasettelu jakaa ihmisiä poliittisille laidoille.

Suomalaiseen poliittiseen historiaan on kuitenkin kuulunut, että pienen maan isoja poliittisia kysymyksiä kyetään ratkaisemaan kompromissien kautta ja maltillisesti ilman ääriajattelua. Evan kyselyn tulokset tukevat tätä mahdollisuutta, sillä aatteellisesti itseään liberaaleina pitävien osuus on lisääntynyt.