Maaliskuun 22. päivänä vietetään maailman vesipäivää. Maailmassa 2,1 miljardia ihmistä elää edelleen ilman turvallista ja luotettavaa juomaveden jakelua.
Voimakas väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset kasvattavat globaalia veden tarvetta, vuoteen 2025 mennessä sen ennakoidaan kasvavan jopa 30 prosenttia.
Vesivarojen hallinnasta on tullut yksi keskeisimmistä tulevaisuuden kysymyksistä. Maailmanlaajuisen kestävän kehityksen 2030-tavoitteena on taata veden saanti, kestävä käyttö ja sanitaatio kaikille. EU ja sen jäsenmaat myöntävät yhteensä noin 1,5 miljardia euroa vuodessa kehitysmaiden vesihankkeisiin.
Suomessa hanavesi on huippulaadukasta. Siitä huolimatta ihmiset ostavat enenevässä määrin pullovettä, jopa 30 miljoonaa litraa vuodessa.
Pullotetun veden juominen tuottaa turhaa muovijätettä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Joidenkin THL-tutkimusten mukaan suomalainen hanavesi on paljon pullovettä laadukkaampaa. Viime viikolla julkisuutta sai tutkimus, joka osoitti pullovesissä olevan myös haitallisia mikromuoveja.
Pulloveden kulutukseen on tartuttu myös EU-tasolla. Helmikuussa EU-komissio julkisti juomavesidirektiivin päivityssuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa kuluttajien luottamusta hanaveteen ja vähentää pulloveden käyttöä.
Taustalla on ensimmäinen menestyksekäs eurooppalainen kansalaisaloite ”Vesi on perusoikeus”, jossa 1,6 miljoonaa EU-kansalaista vaati turvallisen juomaveden saannin parantamista.
Toimilla halutaan vähentää muovin käyttöä ja pienentää EU:n hiilijalanjälkeä. Muovipullot ovat yksi suurin merien roskaaja. Vähentämällä pullotetun veden kulutusta Euroopan kotitaloudet voisivat komission arvion mukaan myös säästää omissa menoissaan yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Vaikka Suomessa vesiosaamista riittää, alan kansainvälinen vienti on edelleen lapsenkengissään. Suomalaisten omastakin vesijalanjäljestä valtaosa pohjautuu ulkomaisiin vesivaroihin. Jopa pullovettä tuodaan paljon enemmän kuin viedään, ja valtioneuvoston viime vuonna teettämä vesiliiketoimintaselvitys osoittaa, että suomalaiset ovat menettäneet osuuttaan kansainvälisillä vesiosaamisen markkinoilla.
Globaalisti kasvaville markkinoille suomalaisten pitäisi ehdottomasti päästä mukaan. Meillä niin yhdyskuntien ja teollisuuden vesien käsittely, veden kierto, hydrologia, vesiympäristöekologia kuin vesistöjen mallinnus- ja kunnostusosaaminenkin ovat huipputasoa.
Kasvavaa tarvetta näille teknologioille, tuotteille ja palveluille riittää ympäri maailmaa. Parhaillaan ministeriöissä valmistellaan sinisen biotalouden ohjelmaa, jossa määritellään alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä.
Koska alan yritykset ovat pieniä ja osaaminen keskittynyt vahvasti muun muassa kunnallisiin vesilaitoksiin, tiivistä yhteistyötä tarvitaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken jotta ala saataisiin nostettua kansainväliseen kukoistukseen.
On arvioitu, että vuonna 2030 monet Suomen tärkeimmistä menestystarinoista voisivat liittyä veteen ja vesiosaamiseen. Suomalaisen vesiosaamisen kansainvälistäminen on todellinen ympäristö- ja kriisinhallintateko. Siihen on saatava nyt puhtia.
Henna Virkkunen
EU-parlamentin energia-, teollisuus- ja tutkimusvaliokunnan jäsen
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.