Suo­ma­lai­sen kah­vi­ham­mas vaa­ti­vin

Kolme kupillista kuumaa kofeiiniherkkua höyryää Oulun Osuuspankin Isokadun konttorin kahvion pöydällä. Nina Keränen, Tuula Tsokkinen ja Eerika Lahtinen ovat lorauttaneet kahvinsa sekaan tilkan maitoa.

Oulun Osuuspankin työntekijät Nina Keränen (vas.), Tuula Tsokkinen ja Eerika Lahtinen kokoontuvat päiväkahville aina kahden tienoilla. Tuoreen kahvin kanssa kolmikolle maistuu pulla tai hedelmä.
Oulun Osuuspankin työntekijät Nina Keränen (vas.), Tuula Tsokkinen ja Eerika Lahtinen kokoontuvat päiväkahville aina kahden tienoilla. Tuoreen kahvin kanssa kolmikolle maistuu pulla tai hedelmä.

Kolme kupillista kuumaa kofeiiniherkkua höyryää Oulun Osuuspankin Isokadun konttorin kahvion pöydällä. Nina Keränen, Tuula Tsokkinen ja Eerika Lahtinen ovat lorauttaneet kahvinsa sekaan tilkan maitoa.

"Pääkipu tulee, jos ei saa kahvia", Tsokkinen tuumaa ja hörppää kulauksen kuumaa suuhunsa.

Naiskolmikolle tulee yllätyksenä tieto, että suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia.

Viime vuonna suomalainen hörppi keskimäärin 1 100 kupillista kahvia. Keränen laskeskelee 3-4 kupin päivätahdilla yltävänsä hyvinkin keskimääräiselle kahvittelutasolle.

"Kahvista on tullut tapa, vaikka olen juonut sitä vasta kolmisen vuotta. Heti aamusta pitää saada kupillinen ja yhdeksältä seuraava. En kuitenkaan koe, että olisin mitenkään riippuvainen kahvista", Keränen pohtii.

Suomi on pysynyt kahvinjuonnin kärkimaana vuosikymmeniä. Pohjoismaat seuraavat perässä vajaan tuhannen kupin vuosikulutuksella.

Paahtimoyhdistyksen asiamies Marleena Tanhuanpää ei löydä kristallinkirkasta syytä suomalaisten innokkaaseen kahvitteluun. "Taustalla lienee aikojen saatossa vakiintunut tottumus juoda kahvia useita kertoja päivässä."

Erikoiskahvien yleistyminen ei ole horjuttanut perinteisen vaaleapaahtoisen kahvin suosiota. Suomessa myydystä kahvista 97 prosenttia on vaaleapaahtoista ja loput tummaapaahtoa tai erikoiskahvia.

Eerika Lahtinen kertoo maistelevansa mielellään myös erikoiskahveja. "Kahvilassa otan usein cappuccinon. Kotona minulla on vain tavallinen keitin", Lahtinen sanoo.

Raakakahvi tulee Suomeen pääosin Väli- ja Etelä-Amerikasta. Tärkeimmät tuontimaat ovat Brasilia, Kolumbia, Nicaragua ja Guatemala. Kahvintuottajamaat eivät itse pärjää kahvinkulutustilastoissa.

"Kahvi on tuottajamaille todella arvokas hyödyke. Joillekin maille se on ainoa merkittävä ulkomaanvaluutan lähde, joten se halutaan laittaa myyntiin. Voi olla, että kalliimpi myydään ulos ja itselle jätetään huonompi kahvi, mikä ei ainakaan lisää kulutusta", Tanhuanpää kertoo.

Tilastojen häntäpään on miehittänyt Vietnam, jossa yksi asukas kuluttaa 0,6 kiloa kahvia vuodessa.

Osuuspankin kolmikon maanantaisen kahviharmonian rikkoo Susanna Salojärvi, joka valuttaa kuuman veden sekaan pussillisen kaakaojauhetta. "Pitäisi varmaan opetella tuo kahvinjuonti. Olen maistanut sitä vain kerran. Se meni alas, kun pani tarpeeksi kermaa sekaan", Salojärvi kertoilee.

Olipa kupissa kahvia tai kaakaota, tärkeintä työkavereille on päästä viettämään pieni tauko yhdessä.

"Jos toinen ei muuten meinaa lähteä, niin sosiaalinen paine käy niin kovaksi, että on pakko", kahviseurueeseen liittynyt Ulla Riipinen nauraa.

"Ja täällä ei sitten työasioista puhuta", Tsokkinen lisää.

Ilmoita asiavirheestä