Helsinki
Suomen kymmenes Etelämanner-retkikunta aloittaa tutkimusmatkansa joulukuun alussa. Venäläinen merentutkimusalus r/v Akademik Fedorov kiinnittyi keskiviikkona Helsingin Hernesaareen lastaamaan retkikunnan tulevia asuintiloja. Venäläislaivan oli määrä lähteä kohti Etelämannerta vielä samana iltana.
Suomalainen Etelämanner-retkikunta (Finnarp 2002) lentää joulukuun alussa yhdessä monikansallisen tutkimusretkikunnan kanssa Etelä-Afrikkaan ja jatkaa matkaa venäläisellä merentutkimusaluksella. Perille Antarktikseen pyritään jouluksi. Suomalaisen retkikunnan johtaja on Henrik Sandler Merentutkimuslaitokselta.
Retkikunnan tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa Suomen tutkimusasema Aboalle lisää työ- ja asuintiloja sekä peruskorjata nykyisiä tiloja. Akademik Fedoroviin lastataan muun rahdin lisäksi viisi Suomessa valmistettua asuinkonttia. Aboa sijaitsee noin 130 kilometrin päässä rannikolta Vestfjellan vuoristossa Basen-nimisellä nunatakilla, jäätikön läpi nousevalla vuorella.
Rakennusvaiheessa, vuonna 1988, tutkimusaseman käyttöajaksi Etelämantereen vaikeissa olosuhteissa arvioitiin noin kymmenen vuotta. Aboa suunniteltiin alunperin kymmenen hengen tarpeisiin, eikä tällöin huomioitu lainkaan retkikuntien naispuolisia jäseniä.
Retkikuntien koon sekä tutkimusrahoituksen määrän kasvaessa, aseman saneeraus todettiin jo 1990-luvun lopussa välttämättömäksi. Asumisolojen parantamisella pyritään myös vähentämään retkikuntien henkistä rasitusta.
Ympäristöystävällinen Aboa
Saneerauksen myötä Aboaa kehitetään entistä ympäristöystävällisemmäksi. Asemalle rakennetaan esimerkiksi vedenpuhdistusjärjestelmä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö pyritään maksimoimaan. Aboan viestintäjärjestelmä, tietokoneet ja valaistus voidaan sen jälkeen tulevina vuosina ylläpitää kesäkaudet aurinkosähkö- ja tuulivoimajärjestelmillä.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja kuljetus asemalle minimoidaan, kuten myös Aboalla muodostuvien poiskuljetettavien jätteiden määrä. Näin toiminnan vaikutukset Etelämantereen herkkään ympäristöön vähenevät huomattavasti.
Lentokoneella ja laivalla
Suomen kymmenenteen Etelämanner-retkikuntaan osallistuu yhteensä 14 henkilöä eri puolilta Suomea. Suurin osa ryhmästä keskittyy aseman rakennustöihin. Kolmen hengen retkikunta tekee tutkimusmatkan sisämaan vuoristoon. Geodeettinen laitos asentaa Aboalle tulevalla kaudella ympärivuotisen automaattisen GPS-aseman.
Finnarp 2002 -retkikunta lentää joulukuun alussa Kapkaupunkiin, josta matka jatkuu tutkimusalus Akademik Fedorovilla kohti Etelämannerta yhdessä saksalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen retkikunnan kanssa.
- Mikäli hankala jäätilanne ei hidasta merimatkaa, suomalaiset ehtivät Aboalle jouluksi, arvioi retkikunnan johtaja Henrik Sandler. Paluumatkalle lähdetään helmikuussa 2003.