Turkin lauantaina Pohjois-Syyriassa aloittaman maahyökkäyksen ja ilmaiskujen ajoitus liittyy ilmeisesti Yhdysvaltain ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo kouluttaa kurdeista ja muista etnisistä ryhmistä koostuvan rajapoliisijoukon, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Turkki on tulkinnut rajapoliisijoukon Yhdysvaltain rahoittamaksi armeijaksi Pohjois-Syyriassa.
Nyt syntyneen tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että sekä Yhdysvallat että Turkki ovat sotilasliitto Naton jäseniä. Miten Turkin aloittama operaatio vaikuttaa maiden väleihin, riippuu Alarannan mukaan muun muassa siitä, kuinka pitkälle Turkin joukot etenevät ja kärsivätkö Yhdysvaltain tukeman kurdien ja arabien liittouman SDF:N joukot selkeitä tappioita. Yhdysvallat on aseistanut näitä joukkoja.
- Kaiken järjen mukaan tämän pitäisi vetää Yhdysvaltojen ja Turkin välit äärimmäisen tulehtuneiksi, Alaranta aprikoi.
Turkin operaation taustalla on hänen mukaansa myös pidemmän ajan kehitys.
- Kannanotot ovat koko ajan olleet sellaisia, että Turkki ei tule hyväksymään minkäännäköisen Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n liitännäisen valtiomuodostelman syntymistä rajan taakse, Alaranta sanoo.
Turkki on ilmoittanut tavoitteekseen karkottaa YPG:n joukot paitsi Afrinista, myös idempänä sijaitsevasta Manjibista. YPG on osa SDF:ää.
Kurdien militanttijoukot vastasivat ilmaiskulla
Turkin ilmaiskuissa on tänään saanut surmansa kahdeksan siviiliä Afrinin alueella, kertoivat Syyrian sotaa seuraava järjestö Syrian Observatory for Human Rights ja aluetta hallussaan pitävien YPG-kurdijoukkojen edustaja.
YPG:n mukaan eilen Turkin pommituksissa kuoli kymmenen ihmistä, joista seitsemän oli siviilejä.
Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun mukaan tiedot siviiliuhreista eivät pidä paikkaansa.
Aiemmin kurdien demokraattinen yhtenäisyyspuolue (PYD) ilmoitti, että 25 siviiliä haavoittui Turkin pommituksissa. Turkin mukaan kaikki uhrit ovat kurdien militanttijoukkojen jäseniä.
Turkin armeijan tukena ovat Turkin kanssa liittoutuneet syyrialaiskapinallisten joukot. Turkin armeijan mukaan kohteena olivat YPG:n asemien lisäksi myös äärijärjestö Isisin taistelijat.
Syyrian kurdien militanttijoukot vastasivat ilmaiskulla Turkin eteläosaan, mutta paikallisten viranomaisten mukaan kukaan ei kuollut hyökkäyksessä.
Mitä tekevät Venäjä ja Yhdysvallat?
Venäjän ulkoministeriö ilmoitti lauantaina huolensa Turkin operaatiosta Syyrian pohjoisosassa. Samalla osapuolia kehotettiin pidättyvyyteen. Venäjä myös ilmoitti vetävänsä joukkojaan pois Afrinin alueelta.
Tämän takana saattaa Alarannan mukaan olla kuvio, jossa Syyrian hallinto oli vaatinut saada lähettää omia joukkojaan kurdien hallitsemille alueille vastaanottamaan Turkin hyökkäystä. Tällöin kurdit olisivat päästäneet Syyrian armeijan miehistöä itse hallitsemilleen alueille. Venäjä olisi puolestaan vaatinut tätä ehdoksi sille, ettei se anna Turkille lupaa operaatioihin. Mutta Syyrian kurdit olisivat kieltäytyneet tällaisesta vaihtoehdosta.
- Nyt sitten Venäjä ainakin osin veti joukkojaan tältä alueelta.
Alarannan mukaan ilmeisesti nyt katsotaan, kuinka pitkälle Venäjä on valmis siihen, että Turkki etenee tällä alueella. Kysymysmerkiksi jää myös, mitä Yhdysvallat tekee.
Tilanne Pohjois-Syyriassa on Alarannan mukaan räjähdysherkkä, koska alueella on erilaisia armeijoita ja osin vaikeasti hallittavia erilaisia miliisiryhmiä.
- Ja kun sitten ovat vielä suurvallat mukana, niin tässä on aina räjähdysherkkä tilanne. On niin ristikkäisiä intressejä ja haetaan erilaisia liittolaisuuksia, että on hyvin vaikea ennustaa (tulevaa). Syyrian hallinnolla on tiettyjä yhteisiä intressejä kurdien kanssa ja toisaalta Syyrian hallinto ja kurdit ovat vastakkaisissa leireissä, kun muut pelurit saataisiin pois heidän näköpiiristään. Alaranta toteaa.
