Suomalainen sotilasasiantuntija ja Suojelukoulun johtaja everstiluutnantti Ensio Partanen arvioi, että Moskovassa käytettiin joko mellakoiden torjuntaan tarkoitettua kaasua tai jotain anestesialääkepohjaista unikaasua.
Todennäköisimpänä hän pitää mellakantorjuntakaasua. Taistelukaasua se ei ollut, eikä ilmeisesti myöskään laimennettua hermokaasua.
Keski-Suomen rykmenttiin kuuluvan Suojelukoulun johtaja perustaa arvionsa maanantaihin mennessä käyttöön saatuihin lähteisiin ja television välittämään kuvaan.
Jos kyse olisi ollut hermokaasuista, ensiaputilanteessa olisi näkynyt suonensisäisiä hoitolaitteita.
Kaapatut siviilit sen sijaan kannettiin ulos raittiiseen ilmaan ja suoraan ambulansseilla sairaaloihin.
"Jos tainnuttava aine oli mellakantorjuntakaasua, se on voitu levittää ilmaa raskaampana rajattuun tilaan esimerkiksi ilmavaihtokanavia pitkin. Toinen mahdollisuus kaasun, myös unikaasun, levittämiseen on käyttää kaasukranaatteja", selvittää everstiluutnantti Ensio Partanen.
Hänen johtamansa Suojelukoulu on erikoisosaaja mm. kaasuhyökkäysten torjunnassa.
Everstiluutnantti Partanen huomauttaa, että teatterin sisällä suljetussa tilassa oli useita satoja ihmisiä. Kaappaajien tainnuttamiseksi tarvittiin siten tietty prosentti tainnuttavaa kaasua, jotta voitiin olla varmoja, että se tehoaa.
"Takana oli kolme vuorokautta kestänyt piiritys, runsaasti hiilidioksidia rajatussa tilassa, huono ravitsemustilanne ja heikentynyt fyysinen kunto. Heikoimmat panttivangit menehtyivät."
Myös Suomesta tiedetään siviilimaailmasta turvapuolelta tapauksia, joissa liian isona määränä annettu kyynel- ja pippurikaasun annos on johtanut kohteen menehtymiseen.
Lue myös: