Helsingin käräjäoikeus hylkäsi torstaina kahdelle helsinkiläisaktivistille luetut syytteet väkivaltaisesta mellakasta Göteborgin EU-huippukokouksen yhteydessä. Syytteiden nostoa pyysivät alun alkaen Ruotsin syyttäjäviranomaiset. Kihlakunnansyyttäjä Kari Penttinen ilmoitti tuoreeltaan aikovansa valittaa päätöksestä hovioikeuteen.
Syytteet liittyvät viiden vuoden takaisiin tapahtumiin Göteborgin Hvitfeldtskan lukiolla, jossa poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen. Tilanne äityi väkivaltaiseksi sen jälkeen kun poliisi piiritti kaupungin mielenosoittajille majapaikaksi vuokraaman koulun ja sulki 650 ihmisen tien alueelta pois.
Oikeudessa kuullun ruotsalaiskomisarion mukaan poliisilla oli syy epäillä, että koululla olisi kyhätty jonkinlaisia aseita. Tästä syystä ihmisiä päästettiin ulos vain henkilötarkastuksen kautta.
Usean tunnin epätietoisen odottelun ja neuvottelun jälkeen mielenosoittajat pyrkivät alueelta pois yhteisvoimin.
Miehet kiistivät laittomuudet
Syyttäjän mukaan suomalaisnuorukaiset osallistuivat muun väkijoukon toimintaan ja tekivät useita väkivaltaisia läpimurtoyrityksiä mellakkavarusteissa olleita poliiseja vastaan.
Suomalaismiehet olivat tapahtumahetkellä valkohaalareiksi kutsutussa muutaman kymmenen hengen porukassa varsinaisen mielenosoituskulkueen kärjessä. Ryhmä juoksi poliiseja kohti ja heittäytyi heitä päin.
Syyttäjä katsoi, että aktivistien tarkoituksena oli ajaa poliisi voimalla sivuun ja murtaa eristysketju. Joukkio oli pukeutunut itsetehtyihin suojavarusteisiin.
34- ja 25-vuotiaat miehet kiistivät syyllistyneensä laittomuuksiin. Heidän mukaansa ulosmurtautumisyrityksissä oli lähinnä kyse symbolisesta pyrkimyksestä osoittaa mieltä poliisin toimintaa vastaan. Toimilla ei myöskään ollut miesten mielestä mitään menestymismahdollisuutta.
"Käytetyt voimakeinot vähäisiä"
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi mellakointisyytteet yksimielisesti. Käräjäoikeus katsoi, että Hvitfeldtskan lukion saarto oli sinänsä laillinen ja poliisin saartoketjun murtamisyritys joukkovoimaa käyttäen oli tulkittava tilanteeksi, jossa poliisia yritettiin pakottaa jättämään tehtävänsä.
Koulun piirittäminen tuli kuitenkin mielenosoittajille yllätyksenä ja sen syy jäi asianosaisille epäselväksi. Lisäksi saarto esti koululla olleiden osallistumisen suunniteltuun mielenosoitukseen.
Käräjäoikeuden mukaan ulosryntäysyrityksiin osallistuneilla helsinkiläismiehillä kuten ei muillakaan valkohaalareilla ollut todellista mahdollisuutta murtaa saartoa. Joukon käyttämät voimakeinot olivat muutenkin vähäisiä.
Näin ollen väkijoukon menettely oli oikeuden mielestä katsottava enintään virkamiehen vastustamiseksi. Jotta miehet olisi voitu tuomita väkivaltaisesta mellakasta, käräjäoikeuden olisi pitänyt katsoa heidän syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
Tämän kysymyksen Helsingin kihlakunnansyyttäjä Kari Penttinen aikoo nyt viedä hovioikeuden ratkaistavaksi.