Kahden suomalaisaktivistin syytteet väkivaltaisesta mellakasta EU-huippukokouksen yhteydessä Göteborgissa ovat kaatuneet myös hovioikeudessa. Helsingin hovioikeuden tiistaisen päätöksen mukaan käräjäoikeuden tuomiota ei ole aihetta muuttaa.
Päätös liittyy vuoden 2001 kesän tapahtumiin Göteborgin Hvitfeldtskan lukiolla, jossa poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen. Tilanne äityi sekasortoiseksi sen jälkeen kun poliisi piiritti mielenosoittajille majapaikaksi vuokratun koulun ja sulki satojen ihmisten tien alueelta pois. Tämän jälkeen mielenosoittajat pyrkivät joukkiona pois alueelta.
Kaksi suomalaisaktivistia olivat tapahtumahetkellä mukana muutaman kymmenen hengen valkohaalariryhmässä, joka oli varsinaisen mielenosoituskulkueen kärjessä. Ryhmä juoksi useita kertoja mellakkavarusteissa olleita poliiseja kohti ja heittäytyi heitä päin.
Syyttäjä katsoi, että aktivistien tarkoituksena oli murtaa väkivaltaa käyttäen eristysketju ja pakottaa poliisi jättämään virkatehtävänsä. Joukkio oli pukeutunut itsetehtyihin suojavarusteisiin.
35- ja 25-vuotiaiden miesten mukaan valkohaalariryhmän menettelyssä oli enemmän kysymys mielenilmauksesta kuin todellisesta pyrkimyksestä murtaa poliisin saartorengas ja päästä sen läpi. Aktivistien mielestä toimilla ei ollut myöskään mitään mahdollisuutta menestyä.
Voimakeinot vähäisiä
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime heinäkuussa mellakointisyytteet yksimielisesti. Käräjäoikeus katsoi, että lukion saarto oli sinänsä laillinen ja poliisin saartoketjun murtamisyritys joukkovoimaa käyttäen oli tulkittava tilanteeksi, jossa poliisia yritettiin pakottaa jättämään tehtävänsä.
Koulun piirittäminen tuli kuitenkin mielenosoittajille yllätyksenä ja sen syy jäi asianosaisille epäselväksi. Lisäksi saarto esti koululla olleiden osallistumisen suunniteltuun mielenosoitukseen.
Käräjäoikeuden mukaan ryntäysyrityksiin osallistuneilla suomalaismiehillä tai muillakaan valkohaalareilla ei ollut todellista mahdollisuutta murtaa saartoa. Joukon käyttämät voimakeinot olivat muutenkin vähäisiä.
Väkijoukon menettely oli käräjäoikeuden mukaan katsottava enintään virkamiehen vastustamiseksi. Jotta miehet olisi voitu tuomita väkivaltaisesta mellakasta, käräjäoikeuden olisi pitänyt katsoa heidän syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
Aktivistien toimintaan ei liittynyt yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa eikä toiminnassa aiheutettu omaisuusvahinkoja. Syytteiden nostoa suomalaisaktivisteja vastaan pyysivät alun alkaen Ruotsin syyttäjäviranomaiset.