Tallinna Unkarilainen professori Janos Pusztay maalaa hyvin synkän kuvan suomalais-ugrilaisten tulevaisuudesta Venäjällä. Hän ennustaa, että Venäjällä asuvien kielisukulaistemme määrä putoaa vuoteen 2093 mennessä puoleen vuoden 1989 tilanteesta.
Pusztay puhui suomalais-ugrilaisten neljännen maailmankongressin avajaisissa Tallinnassa maanantaina.
Venäjän Viron-suurlähettiläs Konstantin Privalov tuohtui Pusztayn päätelmistä. Hän kävi tilaisuuden päätyttyä ilmoittamassa Pusztaylle, että koko esitelmä oli suunnattu Venäjää vastaan ja että siitä saattaa tulla jälkiseurauksia.
Pusztay päätyy synkkään kuvaan tarkasteltuaan viimeaikaisia väestötilastoja. Varsinaista tieteellistä pohjaa ennusteella ei ole.
Vuonna 1989 väestölaskennassa oli suomalais-ugrilaisten kansojen väkiluku yhteensä 3,1 miljoonaa. Vuonna 2002 heitä oli enää 2,7 miljoonaa. Pusztayn ennusteen mukaan määrä putoaa vuoteen 2093 mennessä 1,6 miljoonaan.
"Monia kansoja häviää kokonaan. Esimerkiksi mordvalaisista ja mareista näyttäisi jäävän vain rippeet jäljelle", Pusztay sanoo.
Vähemmistökansojen sulautuminen Venäjän pääväestöön on vauhdittunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Halonen korosti
yhteistyötä
Maailmankongressin avajaispäivänä puhunut presidentti Tarja Halonen muistutti, että vaikka Suomi on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan yhteistyötä Venäjällä asuvien sukukansojen tukemiseksi, niin tehtävää riittää edelleen.
"Yhtenä mahdollisuutena voisivat olla samantapaiset koulujen väliset teemaviikot joita Unkari ja Suomi ovat toteuttaneet jo vuosia", Halonen sanoi.
Halosen mukaan Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa on hieman parantanut sukulaiskansojen asemaa. Hallinnolliset uudistukset saattavat kuitenkin nakertaa kehitystä huonompaan suuntaan. Julkisuudessa on esitetty, että Venäjä supistaisi liittovaltion alueyksiköitä nykyisestä 89:stä 28:aan.
Komin tasavallan edustaja Valeri Markov kiisti että mitään yksityiskohtaisia suunnitelmia olisi olemassa ja kieltäytyi puhumasta aiheesta. Markov kuuluu maailmankongressin neuvoa-antavaan toimikuntaan.