Laukaalainen maitotilallinen Erkki Kalmari poikkeaa enää harvoin bensa-asemalla. Huoltoaseman sijaan hän kääntää uutukaisen Volvonsa navetan taakse ja tankkaa sen biokaasulla. Volvo V70 -kartanoautossa uusiutumattoman fossiilisen polttonesteen korvaa lehmänlannasta tuotettu biokaasu.
Autoilun mukavuudesta Kalmarin ei tarvitse tinkiä. Kaasutankki täytyy parissa minuutissa. Sarjavalmisteisesta Volvo V70 Bi-fuel -kartanoautosta löytyy kutakuinkin sama potku bensiinillä tai kaasulla. Mitään ulkopuolisia pönttöjä ei autossa näy.
Biokaasuautossa on kaksi polttoainejärjestelmää. Bensakorkin vieressä on pienempi venttiili kaasulle. Kaasutankki on vararenkaan paikalla ja rengasrikon varalta autossa kulkee vaahtopatruuna. Moottoritilassa ja kojelaudassa on pieniä eroja vakiomalliin verrattuna. Jos ajokissa ei olisi biokaasusta kertovia tarroja, ulkokuoresta eroja ei pystyisi havaitsemaan.
Suurin uutuus suomalaisittain on biokaasun tuotanto. Kalmarin tilan kaasupumppu on ensimmäinen ja ainoa biokaasun jakelupiste Suomessa. Lietelannasta saatu metaani puhdistetaan tilalla polttomoottorille sopivaksi.
Kaasutankillinen riittää noin 300 kilometrin ajoon. Tankillisella ajelee esimerkiksi Jyväskylän seudulta Helsinkiin. Paluumatkaa varten ei löydy vielä kaasuasemaa, mutta moottori siirtyy polttamaan bensiiniä yhdellä napin painalluksella.
Verotuskohtelu suurin uhkatekijä
Kalmarin tilan hankkima Suomen ensimmäinen biokaasuauto esiteltiin keskiviikkona Jyväskylässä alkaneilla Bioenergiapäivillä. Suuret autonvalmistajat Mercedes Benz, BMW, Renault ja Honda ovat kehitelleet biokaasulla kulkevia autoja 1980-luvulta lähtien. Suomessa ei ole löytynyt aiemmin rohkeutta kokeiluihin.
Erkki Kalmarin mukaan suurin uhka biokaasun käytölle on suomalainen byrokratia ja verotuskohtelu. Jos huojennusanomusta ei hyväksytä, saasteettomasta ajelusta rapsahtaa liki 10 000 euron vuosittainen käyttömaksu.
Kalmari ei aio lannistua, vaikka huojennusanomusta ei heti hyväksyttäisi. Tarkoitus on etsiä tukijoita ja vaatia muutoksia suomalaisiin pykäliin. Kalmarin Volvon verotuskohtelusta on tulossa ennakkotapaus Suomessa.
Euroopan unioni valmistelee direktiiviä, joka tähtää biopolttoaineiden osuuden nostamiseen liikenteessä. Toinen direktiiviehdotus koskee biopolttoaineiden liikennekäytön verotuksen alentamista.
Kalmarin tila on tuottanut lietelannasta metaania vuodesta 1998 ja käyttänyt sitä lämmön ja sähkön tuottamiseen. 40 lehmän päästöistä riittäisi kaasua myös tieajoon.
Parin vuoden ajan Kalmari on valmistellut biokaasun autokäyttöä kehittämällä kaasun puhdistuslaitteistoa. Lämmitykseen kelpaavasta kaasusta poistetaan hiilidioksidi ja rikkivety. Lopputulos on 98-prosenttista metaania.
Kolmesta lehmästä vuoden ajokaasut
Kalmari laskee, että teoriassa kolme lehmää riittää tuottamaan keskivertoautoilijan vuosittain tarvitseman kaasumäärän. Jos kaasu tuotetaan viljelykasvien biomassasta, siihen tarvitaan peltoalaa noin hehtaari. 60 kiloa keittiöjätettä antaa biokaasua sen verran, että sillä ajelee henkilöautolla 100 kilometriä.
Hän uskoo, että Suomessa olisi mahdollista tuottaa ja käyttää suuriakin määriä kaasua liikenteessä. Esimerkiksi kaatopaikat ovat suuria kaasulähteitä. Työkoneiden dieselmoottoreissa voitaisiin myös polttaa metaania. Polttoöljyä tarvittaisiin vain lisukkeena.
"Merkittävää biokaasun autokäytössä on se, että sillä vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja toisaalta jätehuollosta syntyviä jätteiden kasvihuonekaasupäästöjä."
Kalmari näkee, että biokaasun tuotanto voi avata uusia kilpailukykyisiä ansiomahdollisuuksia maatiloille. Se loisi aivan uuden mielikuvan maaseudusta, kun ruuan lisäksi maaseutu tuottaisi autojen polttoainetta. Suomen pääteiden varsille voitaisiin perustaa kaasun jakelupisteitä.
Biokaasulla ajetaan nykyisin monessa Euroopan maassa. Pelkästään Ruotsissa biokaasukäyttöisiä henkilöautoja on yli tuhat.