Jos palkansaajajärjestöjen jäseniä on uskominen, suomalainen työelämä käy yhä epävarmemmaksi ja kehnommaksi. Työpaikkojen pysyvyys vähenee, työtaakka kasvaa, irtisanomissuoja heikkenee ja kaiken kukkuraksi eläkkeelle siirtyminen vaikeutuu. Jos palkansaajajärjestöjen jäseniä on uskominen, suomalainen työelämä käy yhä epävarmemmaksi ja kehnommaksi. Työpaikkojen pysyvyys vähenee, työtaakka kasvaa, irtisanomissuoja heikkenee ja kaiken kukkuraksi eläkkeelle siirtyminen vaikeutuu.Noin surkeaksi arveli tulevaisuutensa suuri osa Akavan, SAK:n ja STTK:n työmarkkinapoliittista ilmastoa tutkineeseen kyselyyn vastanneista. Perinteisesti keväisin tehtävän kartoituksen toteutti Suomen Gallup.
Kiintoisaa on, että kyselyyn osallistuneista Suomen Yrittäjien jäsenistä likimain puolet arvioi työntekijöiden tulevaisuutta toisin. Heidän mielestään palkansaajien turvallisuus vahvistuu.
Valoisammalle näkemykselle onkin kiistattomia perusteita. Ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta. Eläkkeelle siirtyville ei enää kovin helposti löydy korvaajia. Paljon puhuttu työvoiman tuontikin auttaa vain osin. Koko Eurooppa ikääntyy vauhdikkaasti. Osaavat maahanmuuttajat kiinnostavat työnantajia muuallakin kuin Suomessa.
Suuret haasteet odottavat nyt suomalaisesta työelämästä vastaavia. Myös työkyvyn säilyttämistä ja kohenemista tutkittiin hiljan. Tutkimus päätyi selkeään tulokseen: Kun työtyytyväisyys paranee, kohoaa myös tekijöiden työkyky. Eläketurvakeskuksen tutkija Raija Gould ja hänen tutkijakollegansa havaitsivat, että tepsivä lääke työkyvyn heikkenemistä vastaan on jo varmuus työn jatkumisesta.
Jos joku työnantaja on luullut saavansa työntekijöistä enemmän irti pitämällä heitä epävarmuudessa työpaikoista, hän on haksahtanut. Tuloksena on vain henkilökunnan alentunut työkyky. Tuskin sentään monikaan suomalainen työnantaja on sortunut noin huonosti palkitsevaan kokeiluun. Eläkkeelle pääsyn vaikeutumista veikkailevat osuvat kyllä oikeaan. Kovin kannattavaa ei ehkä ole pitää väen väkisin työelämässä ihmistä, joka ei millään jaksa tehtäviään hoitaa. Mutta yhä useammin halutaan varmasti osoittaa, että vaivoja vaikertamalla ei eläkettä ansaita.
Kaikkien soisi kuitenkin tietävän, että paljon viisaampaa kuin roikottaa huonovointista väkeä työssä on edistää väen kunnossa pysymistä.
Suomalaisten luottamus eri puolueiden kykyyn ajaa palkansaajien asioita on muuttunut tavalla, joka kuuluu järjestöjen tutkimuksen yllättävimpiin tuloksiin. Edellisen kerran asiaa kysyttiin kaksi vuotta sitten. Silloin SDP ja vasemmistoliitto koettiin varsinaisiksi työväenpuolueiksi. SDP on edelleen kärjessä ja vahvistanutkin asemiaan, mutta selkeänä kakkosena on kokoomus! Vastaajista 60 prosenttia uskoi SDP:n ajavan hyvin palkansaajien asioita. Kokoomukseen asiassa luotti 42 prosenttia.
Kokoomus pyyhkäisi edellisen tiedustelun nelossijaltaan ohi vasemmistoliiton (39%) ja keskustan (39%). Myös keskusta kohensi imagoaan tällä saralla.
Eli kokoomus oli oikeassa markkinoidessaan Sauli Niinistöä työväen presidentiksi, vai mitä?
Peltipoliiseiksi kutsutut valvontakamerat tulevat yhä yleisemmiksi myös Oulun läänin teiden varsilla. Näin tekniikka korvaa ihmistyötä silläkin alalla, kuulema tehokkaastikin.