Suomi on omissa mielikuvissamme korkean koulutuksen ja teknologian maa. Hyvinvointimme nojaa hyvin koulutettuun työvoimaan ja korkean lisäarvon yrityksiin. Valitettavasti viime vuosien kehitys on vakavasti haastanut tätä kuvaa. Tänä päivänä taistelemme, jotta koulutuksemme tai tutkimuksemme pärjäisi kilpailijamaille.
Yksi tapa vastata tilanteeseen on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioksi. Vision tavoitteena olisi nostaa tutkimuksen ja kehitystoiminnan panostukset Suomessa neljään prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Tänä päivänä T&K-panokset ovat alle kolme prosenttia BKT:sta.
Visio on kunnianhimoinen. Tähän eivät riitä pelkästään julkisen sektorin toimenpiteet. Kaksi kolmasosaa Suomen T&K-investoinneista tehdään yritysten toimesta. Julkinen valta pystyy vaikuttamaan vain välillisesti yritysten tutkimuspanoksiin.
Haastetta lisää se, että yrityssektorin T&K-panokset laskivat yli miljardilla eurolla vuosina 2011–2017. Tätä voi verrata koko korkeakoulusektorin tutkimustoimintaan, joka oli toissa vuonna vajaat 1,5 miljardia euroa.
On selvää, että korkeakoulusektori ei voisi edes teoriassa lyhyellä tähtäimellä kompensoida näin suurta yritysten tutkimuspanoksen laskua. Lisäksi yritysten ja korkeakoulujen tutkimustoimintojen roolit ovat erit.
Yrityssektorin tutkimuksessa törmätään hyvin nopeasti rajoitteisiin. Suomen yritysrakenne ei ole erityisen tutkimusvetoinen. Kolme neljännestä yritysten tutkimuksesta maailmalla tapahtuu neljällä toimialalla. Nämä ovat ICT, lääketeollisuus, autoteollisuus ja ICT-palvelut.
Suomella on käytännössä vain yksi iso yritys näillä sektoreilla eli Nokia. Nokian tutkimuspanostusten ohjautuminen onkin Suomen kannalta iso kysymys. Jos Suomi ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto Nokialle panostaa yhtiön tekemään tutkimukseen, tutkimusvisio ei voi toteutua.
Lääketeollisuudessa Suomi on valitettavasti alisuorittaja. Lääketiede sinänsä on perinteisesti yksi isoista tutkimusaloista myös suomalaisessa korkeakoulukentässä. Julkaisutoiminnassa kliininen lääketiede on suurin ala Suomessa.
Suomessa tehdään hyvätasoista lääketieteellistä tutkimusta myös yrityksissä, mutta mittakaava ei ole erityisen suuri. T&K-panostukset lääketeollisuudessa ovat alle kymmenen prosenttia koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Yksi yritys, Orion, vastaa noin puolta tästä.
Mittakaavasta kertoo jotain se, että Ruotsissa vahvasti vaikuttava globaali lääkejätti AstraZeneca käyttää tutkimukseen ja kehitykseen rahaa noin saman verran kuin koko Suomen yksityiset ja julkiset toimijat yhteensä kaikilla sektorilla.
Suomalaisten suurten yritysten ytimen muodostavat investointitavarateollisuus ja perusteollisuus. Perinteiset teolliset yritykset tekevät laadukasta tutkimusta, mutta tutkimusintensiteetti jää selvästi jälkeen esimerkiksi auto- ja lääketeollisuudelle.
Teollisuuden osuus globaaleista T&K-panostuksista on selvästi alle kymmenen prosenttia. Metsäteollisuudessa tutkimusten osuus liiketoiminnasta on tätä vielä selvästi alhaisempi.
Yliopistojen tutkimuksesta vain osa voi kohdistua alueille, joilla on selkeä yhteys yrityselämään. Perustutkimusta pitää tehdä ehdottomasti myös tieteen ehdoin. Yritysten tehtävä on huolehtia omasta ja ulkopuolisten tekemän tutkimuksen kaupallistamisesta.
Nykyisen hallituksen kaudella on selvästi pyritty lisäämään myös korkeakoulujen tutkimuksen vaikuttavuutta ja ohjausta. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti Suomen Akatemian roolin kasvua rahoittajana ja siihen liittyvää ohjausta. Yliopistojen autonomia on kasvanut, mutta rahat vähentyneet.
Yksi esimerkki tästä oli tuore lippulaivainstituutioiden haku. Suomen Akatemia varasi 50 miljoonaa euroa tutkimusyksiköiden vahvistamiseen. Hakemuksia lippulaivaohjelmaan tuli eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista 16 kappaletta. Yksiköt edustivat maan parasta tutkimusta.
Oulussa on syytä iloita erinomaisesta menestyksestä lippulaivaohjelmassa. Huhtikuussa julkistettiin kaksi ensimmäistä ohjelmaan valittua yksikköä. Nämä olivat Aallon ja VTT:n yhteishanke biomateriaalien kehittämistä ja Oulun yliopiston 6G-hanke.
Päätös vahvistaa Oulun yliopiston tutkimuksellisia resursseja ja kuvaa yhtenä huippututkimusta tekevänä yliopistona.
Valitut hankkeet ovat myös potentiaalisesti hyvin vaikuttavia. Biomateriaalit ja seuraavan sukupolven verkkoteknologiat edustavat tutkimusaloja, joissa suomalainen yritysrakenne voi myös parhaiten hyödyntää tutkimista.
Oulussa yliopiston merkitys talouselämän kannalta onkin hyvin konkreettinen ja yleisesti tunnustettu. Ilman yliopistoa Oulu ei olisi nykyisen näköisen.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.