Suomalainen tutkimus on useilla tieteen osa-alueilla noussut aivan maailman kärkeen, akatemiaprofessori Risto Näätänen sanoi avatessaan Tieteen päivät tänään Helsingissä. Näätäsen mielestä televisio olisi saanut tosin jäädä keksimättä.
Nousu on perustunut kahteen tiedepoliittiseen ratkaisuun. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta on lisätty tuntuvasti ja tutkimuksen laatua on painotettu Suomen Akatemian antaman mallin mukaisesti. Näätänen kiitti myös Suomen koululaitosta, joka on sijoittunut kärkeen mm. OECD:n äskettäisessä Pisa-tutkimuksessa.
Näätänen on huolissaan yliopistojen perusrahoituksen riittämättömyydestä ja siitä, että rahoituksessa ei oteta mitenkään huomioon opinnäytteiden runsasta lisääntymistä.
"Esimerkiksi tohtoriksi koulutettavien tuntuva lisääminen vahvistamatta olennaisesti tämän koulutuksen antamiseen kykenevää professori- ja senioritutkijaporrasta vääjäämättä johtaa tason laskuun, esimerkiksi väitöskirjoille annettujen vaatimusten alenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen."
Näätänen ehdottaa yhdeksi osaratkaisuksi tutkijoina ja tutkijakoulutuksessa kunnostautuneiden professoreiden mahdollisuutta jatkaa viroissaan 65 vuotta täytettyään. Joka tapauksessa kaikkia resursseja on lisättävä kasvavia tutkintomääriä vastaamaan, että Suomen tieteen ja tiedekoulutuksen korkea taso säilyisi.
Televisio olisi saanut jäädä keksimättä
Näätänen puhui myös keksinnöistä ja löydöistä ja niiden merkityksestä tieteelle ja ihmiskunnalle. Moni keksintö, josta oli ehditty haaveilla pitkään, näytti toteuduttuaan huonotkin puolensa.
"Otan tässä varsin kotoisen esimerkin, television. Sillä on tietenkin oma viihde- ja informaatioarvonsa, mutta kannattaako meidän todellakin antaa niin suuri osa elämästämme sen tuijottamiseen?"
Aivotutkija Näätänen laskee, että tv syrjäyttää aikaa aktiiviselta, aivoja kunnossa pitävältä ja kehittävältä toiminnalta, ja siten jouduttaa elimistön vanhenemiskehitystä: "Käsitykseni on, että tv:n haittavaikutukset ylittävät sen hyötyvaikutukset kansakunnan kannalta."